Olet varmaankin törmännyt kissatalouteen, jossa kissalla on aina kupissa kuivaruokaa tarjolla, kuullut neuvon, että näin kannattaisi tehdä tai saatat jopa itse pitää ruokaa tarjolla kissalle pitkin päivää. Vapaan ruokinnan ohjeistus on kuitenkin vuosikausien takaista perua. Se ei hyödytä kissaa millään tavalla, mutta aiheuttaa sitäkin enemmän haittaa.
Metsästyskäyttäytymisketju
Miten kissa ruokailee luonnossa? Se tekee päivittäin 60-90 saalistusyritystä, joista vain noin yksi kymmenestä onnistuu. Kissa on siis geneettisesti ohjelmoitu liikkumaan päivän aikana valtavan määrän ja useita kertoja. Mikäli kissaa ei saalistus kiinnostaisi, kuolisi se aika pian aliravitsemukseen. Kaikki kissat ovat siis luonnostaan kiinnostuneita saalistamaan.
Ruokaa ei myöskään ole tarjolla koko ajan. Kissan nenän edessä ei jatkuvasti vipellä eläviä tai makaa kuolleita jyrsijöitä, lintuja tai matelijoita, vaan se joutuu työskentelemään niiden löytämiseksi sekä kiinnisaamiseksi. Kun kissa havaitsee liikettä, sen sisäinen ohjelmisto kytkee silloin automaattisesti päälle metsästyskäyttäytymisketjun. Ensin se siis havainnoi saaliinsa, jonka jälkeen se vaanii sitä. Tämän jälkeen kissa saalistaa eli ajaa takaa kohdettaan. Sen jälkeen kissa ottaa sen kiinni ja tekee tappopurennan. Jokaisen metsästyskäyttäytymisosion (havannointi, vaaniminen, takaa-ajo, kiinniotto ja tappopurenta) toteuttaminen vapauttaa kissan aivoissa mielihyvää tuottavia hormoneja.
Kun ohjelma starttaa, kissalla on suuri tarve käydä koko ohjelma loppuun asti. Niin mahdottoman hyvältä ja houkuttelevalta se tuntuu. Tästä syystä kissa ottaa kiinni kaiken minkä saa. Kun se havainnoi liikettä, ohjelma kytkeytyy automaattisesti päälle ja kissa vie sen loppuun asti tappopurentaan. Koska kissan saalistusyrityksistä vain noin joka kymmenes onnistuu, ei se ehdi havainnointivaiheessaan edes miettiä, onko sillä juuri nyt nälkä. Kaikki, mikä liikkuu, otetaan mahdollisuuksien mukaan kiinni.
Ruokailu on siis selkeästi erillinen, oma tapahtumansa – toisin kuin esimerkiksi laiduntajilla, joilla ruokaa todella on nenän edessä jatkuvasti. Esimerkiksi hevoset ja kanit jauhavat ruokaa pitkin päivää, mutta kissa ei lähtökohtaisesti ole hidas syöjä. Kissalle ruokinta on tapahtuma, jolla on merkitystä: se alkaa ja se päättyy.
Kissa on edelleen kissa, vaikka toisimme sen itsellemme sisä- tai ulkokissaksi. Vaikka voimme muuttaa kissan elinympäristöä, emme voi muuttaa kissan genetiikkaa emmekä sen lajityypillisiä käyttäytymistarpeita. Jokaisen kissan sisällä elää puhdas peto, jolla on valtava tarve päästä toteuttamaan metsästyskäyttäytymisketjun joka osiota riippumatta siitä, missä se asuu ja paljonko se saa ruokaa.
Ruoka koko ajan saatavilla
Jos ruokaa on jatkuvasti kupissa, onko ruokailu erillinen tapahtuma, jolla on merkitystä? Ei ole, koska ruokaa on koko ajan tarjolla ja sitä voi vaikka jauhaa pitkin päivää. Voiko sitä havannoida? Ei varsinaisesti, koska ruokakuppi on aina samassa paikassa eikä ilmesty siihen yhtäkkiä. Kissalle ei siis koskaan tule yllätyksenä, että tässähän tämä ruokakuppi olikin. Voiko sitä vaania, ajaa takaa tai ottaa kiinni? Ei. Onneksi sentään tappopurentaa voi jatkuvasti toistaa jauhamalla ruokaa koko ajan enemmän ja enemmän.
Vapaa ruokinta ei siis millään tavalla palvele kissan luontaista tarvetta toteuttaa metsästyskäyttätymisketjua 60-90 kertaa joka ikinen päivä. Se passivoi ja laitostaa kissoja, koska kissalla ei ole kissamaista tekemistä pitkin päivää. Lopputuloksena voi olla lihava kissa, joka syö, koska muutakaan mielihyvää tuottavaa tekemistä ei ole tarjolla. Se syö siis ruokaa pääosin tylsyyden helpottamiseksi. Kuten aikaisemmin mainitsin, jokainen metsästyskäyttäytymisosion toteuttaminen yksinäänkin luo kissalle hyvänolon tunteen. Jatkuvasti ruokakupilla jauhava kissa toistaa tappopurentaa ja saa sitä kautta mielihyvää.
Lopputuloksena voi olla myös laiha kissa, koska ruoka ei herätä siinä minkäänlaista mielenkiintoa. Ruoka on aina kupissa valmiina eikä siihen liity mitään erikoista. Laihojen kissojen kanssa tavoitteena on, että kissa kiinnostuisi ruoasta ja alkaisi sitten syödä. Luonnossa metsästyskäyttäytymisketjun eri osioden suorittaminen valmistaa kissaa syömään – koko ketjun läpikäytyään se on yleensä hyvin innokas syömään. Mikäli ruoka on kupissa koko ajan tarjolla, ei kissa ole päässyt toteuttamaan havainnointia, vaanimista, takaa-ajoa eikä kiinniottoa, jotka lisäisivät sen halua syödä. Ei siis mikään ihme, ettei kissaa huvita tehdä sitä tappopurentaakaan.
Kissan leikittäminen
Joko sait selville, miksi kissan leikittäminen päivittäin on niin valtavan tärkeää? Leikkiminen simuloi kaikkia metsästyskäyttäytymisen osioita, siis havannointia, vaanimista, takaa-ajoa, kiinniottoa ja tappopurentaa! Huomaat varmasti jo kissan silmistä, milloin se on havainnut kohteensa, oli sitten kyseessä pomppiva pallo tai sulkakeppi. Jo pelkästään tämä havainnointi vapauttaa kissan aivoissa mielihyvähormoneja, mutta ohjelmointi ajaa kissan vaanimaan ja saalistamaan lelua, jotka vapauttavat edelleen mielihyvähormoneja. Ja ai että se lelu on kiva saada kiinni ja purra palasiksi! Kaikenlainen asioiden tavoittelu ja tassuilla täppiminen tuottaa siis kissalle mielihyvää.
Jätä siis ruokakuppi pois!
Ruoalla leikkiminen kannattaa, koska se simuloi kissan luontaista metsästyskäyttäytymistä. Mistä tahansa muualta kuin kupista annettuna ruoka yleensä aktivoi kissaa. Ruokavirikkeitä voivat olla mm.
- koulutushetket, joiden palkkiona on ruokaa
- virikepallot, joita pyörittämällä kissa saa niistä ruokaa ulos
- älypelit ja -lelut
- konvehtirasioihin, mehupurkkeihin, pahvilaatikoihin tai taiteltuihin talouspaperirulliin piilotetut nappulat
- esterata, jonka jälkeen saa ruokaa
- narussa roikkuva ruoka (esim. lihanpala)
- laservalo, jos leikin jälkeen annetaan ruokaa
Huom! Laservalo voi olla sekä hyvä että huono leikkikalu kissalle – yksinään se turhauttaa kissaa, koska sitä ei saa koskaan kiinni. Näin metsästyskäyttäytymisketjun osiosta kiinniottoa ja tappopurentaa ei tapahdu ollenkaan. Siksi laservaloleikki tulee aina lopettaa siihen, että kissa saa jotakin kiinni ja saa purra sitä. Moni laiska leikkijäkin innostuu laservalosta, joten se voi olla hyvä tapa innostaa etenkin nirsoa kissaa syömään, sillä leikkiminen valmistaa sitä ruokailemaan.
Ruokaa voi myös piilottaa eri paikkoihin eri huoneisiin. Kannattaa kuitenkin näyttää kissalle, että huoneesta löytyy herkkuja – jos niitä ei ole koskaan ennenkään siellä ollut, ei se tajua niitä etsiä. Yleensä kissalle tärkeä saalistuksen osuus, tappopurenta, jää pois ihmisen kanssa leikkiessä. Helppo tapa korvata tappopurenta on heitellä lelun sijasta nappuloita tai herkkuja, joiden perässä kissa saa juosta ja ottaa saaliin kiinni sekä lopulta syödä sen. Nirson kissan ruokahalu herää, kun se saa saalistaa ja pyöreä kissa saa taas tärkeää liikuntaa.
Vapaa ruokinta on hukattu koulutusmahdollisuus
Mikäli ikinä haluat opettaa kissallesi yhtään mitään tai siedättää sitä mihinkään ja käyttää palkkiona jotakin ruokaa, ei se toimi, mikäli ruokaa on koko ajan saatavilla muutenkin. Miksi ihmeessä sitä yrittäisi tehdä mitään ylimääräistä, kun ruokaa on kuitenkin koko ajan saatavilla? Arkojen ja villiintyneiden kissojen kohdalla vapaa ruokinta on yhtä lailla hukattu koulutusmahdollisuus ja pidentää niiden sosiaalistumisaikaa – aiheesta lisää artikkelissani aran kissan käsittely.
Ruoka-aikojen hyödyt
Mitä enemmän kissa tekee kissamaisia juttuja, sitä vähemmän sillä on epäkissamaista käytöstä, kuten itsensä jatkuvaa nuolemista. Kun kissa oppii hyödyntämään ympäristöään, se parantaa henkisiä mahdollisuuksiaan kohdata haasteita. Kissat mm. toipuvat nopeammin leikkauksista, kun henkinen olotila on hyvä.
Kuivaruoan haitat
Kuivaruokaan liittyy monia kissan terveyden kannalta haitallisia asioita, jotka vaativat aivan oman artikkelinsa. Kuivaruoka mm. kuivattaa kissaa, muuttaa sen virtsan ph-tasapainoa ja täten altistaa sen erilaisille virtsatieongelmille. Kuivaruokaa kannattaakin siis käyttää vain erityisenä herkkuna eikä pääruokana, muutoin kissan kanssa voidaan olla seniori-iässä pulassa erilaisten terveysongelmien kanssa. Syötä siis kissallesi pääruokana märkäruokaa ja/tai raakaruokaa, vaikka useat niiden jälleenmyyjät, esimerkiksi eläinlääkäriasemat ja lemmikkitarvikeliikkeet, puhuvat paljon kuivaruoan puolesta. Kuivaruokaan liittyvistä ongelmista on kirjoitettu useita eri artikkeleita myös suomeksi. Lisätietoa aiheesta saa myös esimerkiksi Netflixin dokumentista Pet Fooled.
Oma kokemukseni
Itse olen saanut ensimmäisen oman kissani saatesanoilla ”pidä koko ajan kuivaruokaa tarjolla.” Hyvin nopeasti kuitenkin opin, että neuvo ei palvellut minun eikä Nöpön etua. Kun siirryimme vapaasta ruokinnasta älypeleihin, Nöpö esitti noin kahden viikon ajan, ettei muka osaa käyttää älypeliään. Näin jälkikäteen ajatellen olisin tietysti voinut tehdä ensimmäisistä älyharjoituksista helpompia, mutta en tuolloin osannut ajatella asiaa. Loppujen lopuksi Nöpöstä on kehittynyt niin hyvä pelaaja, että se osaa ratkaista useita erilaisia pelejä.
Morron kohdalla osasin jo toimia toisin. Sen ensimmäisinä älypeleinä toimivat mehupurkit, josta oli leikattu lähes kokonaan yksi kylki pois. Lelut olivat siis ylihelppoja, sillä vähänkään mehupurkkia kääntämällä raksuja valui sieltä ulos. Kun Morro oppi käsittelemään edellisiä lelujaan, tein seuraavista mehupurkeista ja muista rasioista hieman vaikeampia. Niissä olikin vähän pienempiä reikiä, jotta se sai oikeasti hieman miettiä, miten raksut oikein tulevat niistä ulos. Morro on loistava missä tahansa tehtävässä jossa tarvitaan tassutarkkuutta. Sen lempiälypelissä pitääkin käännellä ja pidellä raksupurkkeja ylösalaisin, että raksut tippuvat niistä pois.
Niin, ja se Heta sitten. Se ei syö ollenkaan raksuja, mikä ei haittaa yhtään. Se on se meidän hienohelma nirsoilija, jonka kanssa pitää ottaa kaikki keinot käyttöön, jotta se söisi. Kummasti sillekin ruoka maistuu leikin jälkeen paremmin!
Koska vapaata ruokintaa ei ole, olen pystynyt kouluttamaan kissoilleni erilaisia asioita ja siedättämään niitä erilaisiin asioihin. Esimerkiksi kynnen leikkaukset, harjaukset ja imurin sietäminen käyvät ruoan avulla helposti. Meillä märkäruoka tarjotaan kupista jonkin koulutushetken tai tempun lopuksi. Raksuja tarjoillaan illalla noin shottilasillisen verran älypeleihin, jotta kissoilla on yöaktiivisina eläiminä yöksi jotakin tekemistä, ja saan itse nukkua rauhassa.
Lähteet
Helena Telkänranta 2002. Matka kissan mieleen. Sanasilta Oy. Vantaa.
Jaana Pohjola. Kissatalon hyviä käytäntöjä. Luento. Lappeenranta. 6.7.2016.
Kissakas. Kissanomistaja, unohda ruokakuppi! Luettavissa: http://www.kissakas.fi/vieraskynae/149-kissanomistaja-unohda-ruokakuppi. Luettu: 10.8.2015
Eläinkoulutusblogi. Vapaa nappula passivoi. Luettavissa: https://elainkoulutus.fi/vapaa-nappula-passivoi/. Luettu: 10.8.2015.
Janina Pohju 