Kissojen tutustuttaminen toisiinsa

Toimiessani Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksessä annoimme kissojen uusille omistajille suullisten ohjeiden lisäksi aina kirjallisia esitteitä ja ohjeita kissan lähtiessä.

Huomasin tuolloin, että valitettavan monelta uudelta omistajalta jäi kuitenkin jakamamme aineisto osittain lukematta sekä suullinen tieto kuuntelematta. Uudet omistajat olivat usein yhteydessä yhdistykseen jo parin päivän sisään aivan kissanhoidon perusasioihin liittyen, jotka olimme kuitenkin kertoneet jokaiselle uudelle kodille kissan muuton yhteydessä. Jakamamme tieto varsinkin uuden kissan tuomisesta jo kotona olemassa olevaan laumaan tuntui kaikuvan pääosin kuuroille korville.

Kissojen palautuminen uusista kodeista
Usea kissa palautui yhdistykselle takaisin etsimään kotia, kun uuden ja vanhan lemmikin yhteiselo ei lähtenytkään sujumaan toivotulla tavalla. Yhteiselo ei sujunut, sillä uudet omistajat eivät malttaneet noudattaa antamiamme ohjeita kissan tuomisesta laumaan. Toisinaan tilanne oli edennyt niin pitkälle, että joku eläimistä, tai kaikki perheen eläimet, olivat lopettaneet syömisen sekä hiekkalaatikon käyttämisen, sillä ne eivät uskaltaneet enää liikkua omassa kodissaan toisiaan pelätessään.

Moni muutoin hyvä koti jätti täten tarjoamatta kodin kodittomalle eläimelle ja lajitoverin kotona jo olevalle lemmikkieläimelle. Tutustu ohjeisiin ja noudata neuvoja tarkasti, jotta yhteiselo lemmikkien kanssa sujuu alusta asti ilman käytös- tai terveysongelmia.

Video tutustuttamiseen liittyen
Katso Eläinkoulutusblogin pitäjän, eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjolan video (3:22 min) aiheesta ”Kissan tutustuttaminen kissoihin ja koiriin” osoitteessa https://vimeo.com/246935415/29b68ee880 yhteensä kolme kertaa: kaksi viikkoa, viikko ja päivä ennen kuin uusi kissa saapuu talouteen. Jaana kirjoittaa asiantuntijablogia ja pitää erilaisia kouluttamiseen ja lajityypilliseen käyttäytymiseen liittyviä koulutuksia sekä verkossa että livenä. Jaana toimii eläinlääkäreiden kanssa yhteistyössä ja neuvon eläinten omistajia ongelmatilanteissa ja silloin, kun lemmikin käyttäytyminen tuottaa haasteita. 

Tutustuttamisprosessin yleiset virheet
Hyvin usein omistaja vain tuo, vastoin ohjeistusta, uuden kissan laumaan, laskee ne varoittamatta yhteen samaan tilaan ja ajattelee, että ne ottavat toisensa avosylin vastaan. Tilannetta voi verrata siihen, että kotiisi saapuisi aivan vieras ihminen asumaan, ilman mitään ennakkovaroitusta – harva meistä ihmisistäkään laskisi luoksemme asumaan kenet tahansa ovelle koputtajan tuosta noin vain! Hassua ajatella, että kissa toimisi tässä suhteessa jotenkin eri tavalla. Kyllä varmasti moni meistä ihmisistä sortuisi ainakin kovaan kielenkäyttöön ja tarvittaessa fyysiseen voimaan, mikäli kotiin tunkeutunut vieras ei ymmärrä poistua hyvän sään aikana. Kun talouteen tuodaan uusi eläin, ei sillä kuitenkaan ole edes mahdollisuutta poistua sisätiloista, vaikka muut kissat kuinka komentaisivat. Kissalle ei jää mitään muuta vaihtoehtoa kuin paeta, piilotella tai taistella.

Toinen hyvin yleisesti käytetty toimenpide on väkisin tutustuttaminen, jota valitettavasti monet suosittelevat edelleen ilman parempaa tietoa – siis ilman että tieto perustuu yhtään mihinkään. Moni edelleen sulkee uuden kissan kuljetuskoppaan tai häkkiin ja tuo sen vaikkapa olohuoneeseen koko olemassaolevan lauman nähtäväksi. Meistä ihmisistä harva haluaa itsensä tungettavaksi häkkiin vieraiden ihmisten pällisteltäväksi, niin miksi ihmeessä kissan mieli toimisi tässä suhteessa eri tavalla?

Hyvin usein käytetään myös sylistä tutustuttamista, joka sekin menee tähän samaan väkisin tutustuttamisen kategoriaan. Kissaa siis pidetään kiinni ja annetaan se muiden lemmikkien haisteltavaksi. Pelottavasta asiasta (muut lemmikit) ei muodostu uudelle tulokkaalle positiivista kokemusta, vaikka se kuinka pakotettaisiin sietämään toisten lemmikkien läheisyyttä. Tällaisissa tapauksissa tutustuttaminen ottaa valtavasti takapakkia, sillä kissalla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa itse tilanteeseen, esimerkiksi valitsemalla, haluaako se ylipäätään juuri nyt tutustua kehenkään tai kuinka kaukana/lähellä se toista eläintä haluaa olla.

Muutto on eläimelle aina stressi ja uusi tulokas on jo pelkästään siitä valmiiksi valtavan peloissaan. Peloissaan oleva eläin ei taas ole kykenevä muodostamaan sosiaalisia suhteita. Se voi oppia tulemaan toimeen toisten ihmisten ja eläinten kanssa tai kesyyntyä vasta sitten, kun se kokee olevansa turvassa ja kokee ympäristönsä olevan turvallinen. Osaatko esimerkiksi itse heti ensimmäisenä työpäivänä uudessa työpaikassa rentoutua tauolla ja sosialisoida kaikkien uusien, vielä toistaiseksi tuntemattomien työtoveriesi kanssa? Vai onko tämä yleensä helpompaa sitten, kun olet ollut talossa jo vähän aikaa ja alat saada tehtävistäsi kiinni?

Aina se ei kuitenkaan ole se uusi lemmikki, joka kärsii tilanteesta eniten. On erittäin surullista, että usein omistajien mielestä vanhan, jo kotona olevan lemmikin vihoittelu, mököttäminen, alistuminen ja pakoilu, on jollakin tavalla hauskaa tai huvittavaa – esimerkiksi Facebook on täynnä omistajien postaamia ”hauskoja” kuvia ja videoita lemmikeistä, jotka jurottavat uuden eläimen muutettua taloon. Todellisuudessa tämä on kuitenkin varma merkki siitä, että vanha lemmikki on todella stressaantunut uudesta perheenjäsenestä, eikä se tällöin pysty muodostamaan positiivista suhdetta uuteen tulokkaaseen.

Aiheuttamalla joko uudelle tai vanhalle lemmikille negatiivisia tunteita uudesta asuinkumppanista voidaan aiheuttaa vakavaa ja pysyvää haittaa näiden eläinten yhteiselolle. Ohjeistus tutustuttamista varten on siis luotu sekä uuden että vanhan lemmikin turvaksi ja hyväksi. Avain onnistumiseen ja siihen, että kissat oppivat nauttimaan toistensa seurasta, on maltti. 

Kissan luonnonmukainen elämä
Luonnossa aikuiset kissat suhtautuvat toisiinsa pääosin vihamielisesti, vähintäänkin epäilevästi – kissa ei pääse luonnossakaan kissayhteisön jäseneksi vain tupsahtamalla paikalle. Luonnossa kissa pääsee kissayhteisön jäseneksi hitain askelin, aluksi jättämällä hajuviestejä yhteisön elinpiirin laitamille. Tätä tekniikkaa voimme kissojen omistajina soveltaa itsekin. Hidas ja rauhallinen perehdyttäminen on siis hinta siitä, että kissat elävät loppuelämänsä sovussa.

Tutustuttamisen aloittaminen jo ennen uuden eläimen muuttoa
Tutustuttaminen tulee aloittaa jo viikkoja ja vähintäänkin päiviä ennen kuin uusi kissa muuttaa taloon. Näin vanha kissa ei joudu uuden kissan tuoman stressin lisäksi kokemaan stressiä myös omien rutiiniensa ja ympäristönsä muutoksista. Vanhan kissan arkirutiinit tulee pitää samoina kuin ennenkin ja jos muutoksia on pakko tehdä, niitä tehdään mahdollisimman vähän. Mikäli vanha kissa on esimerkiksi tottunut nukkumaan omistajansa sängyssä, tulee se päästää sinne nukkumaan uuden kissan saapuessakin. Uusi kissa ei siis tässä tilanteessa voi majoittua aluksi makuuhuoneeseen.

Mikäli joitakin muutoksia vanhan kissan arkirutiineihin on väistämättä tulossa, se tulee totuttaa niihin etukäteen – mielellään viikkoja ennen uuden kissan saapumista. Esimerkiksi, jos uusi kissa majoitetaan tilaan, jossa vanha kissa on tottunut käymään hiekkalaatikolla, uuden hiekkalaatikon paikka tulee opettaa vanhalle kissalle hyvissä ajoissa. Uuden kissan tutkikohta kannattaa perustaa siis sellaiseen paikkaan, jossa ei ole vanhan kissan lempiajanviettopaikkoja.

Uudelle lemmikille järjestetään talouteen oma tukikohta, johon muilla eläimillä ei ole pääsyä.

Uuden kissan saapuminen
Uuden kissan saapumiseen varaudutaan jo ennen kissan saapumista järjestämällä sille oma tilansa, jossa sillä on käytössä nukkumapaikka, raapimapuu, hiekkalaatikko, leluja yms. Kun tuot uuden eläimen kotiin, älä esittele sitä kotona jo oleville lemmikeille kuljetuskopasta tai millään muullakaan tavoin. Mitä nopeammin ja huomaamattomammin saat kuljetettua eläimen omaan tukikohtaansa, sen parempi. Laske uusi eläin omaan tukikohtaansa, jossa se saa rauhassa tutustua ympäristöönsä ja kotiutua. Tukikohtaan ei saa olla muilla lemmikeilla pääsyä eikä uusi eläin saa itse kulkea toisen tilaan.

Uusi kissa kykenee muodostamaan sosiaalisia suhteita vasta sitten, kun se on saanut tutustua uuteen tilaansa. Vanha kissa ei taas kykene muodostamaan sosiaalista suhdetta, ennen kuin se on tottunut elämässään tapahtuneeseen mullistavaan muutokseen. Eläimiä ei missään tapauksessa saa laskea ensimmäisinä päivinä näkö- eikä kosketusyhteyteen toistensa kanssa. Niiden välillä tulee kuitenkin vaihdella toistensa tuoksuja, esim. makuualustoja, peittoja, tyynyjä, huopia tms. ja yhdistää jotakin mukavaa näihin uusiin tuoksuihin, esim. ruokinta, herkkuja, silityksiä tai leikkiä. Ei siis riitä, että hajut vain vaihtuvat, vaan vieraan kissan hajun tulisi merkitä jotain todella mahtavaa, esimerkiksi ruokaa. Hajuaistimukset merkitsevät kissoille enemmän kuin se, mitä ne näkevät. 

Kun kissat vaikuttavat tottuneensa toistensa hajuihin, näköeste voidaan poistaa.

Tutustumisvaihe
Kissat kannattaa ruokkia siten, että ne haistavat toisensa syödessään, esimerkiksi ruokkimalla ne samanaikaisesti molemmille puolille samaa ovea. Näin kissat yhdistävät miellyttävän asian (ruoka) niille hieman pelottavaan asiaan (toinen kissa) ja täten ne saavat toisistaan positiivisen kokemuksen.

Tutustumista voidaan vauhdittaa pyyhkimällä uuden kissan suupieliä, poskia tai ohimoa pienellä pyyhkeellä tai muulla tekstiilillä. Tämän jälkeen kankaanpala sijoitetaan vanhan kissan ruokintakupin alle tai läheisyyteen, jolloin kissa yhdistää ruoasta saamansa mielihyvän toisen kissan tuoksuun. Lisäksi toisen kissan läheisyydessä voidaan käyttää sellaista herkkua, jota kissa ei muulloin saa. Kissojen voidaan antaa myös tutustua toistensa tukikohtiin vuorotellen niin, etteivät ne ole samanaikaisesti samassa tilassa.

Tutustumisvaihe voi kestää päivistä kuukausiin. Kun kissat vaikuttavat tottuneensa toistensa hajuihin, voidaan kissojen antaa tutustua toisiinsa näköyhteydellä esim. verkko-oven läpi. Mikäli verkko-ovea ei ole mahdollista hankkia, kissojen voidaan antaa tutustua oven raosta. Varaathan tähän tutustuttamistilanteeseen mukaan jotakin positiivista, kuten kissojen lempileluja, ruokaa tai herkkuja. Ruoki tai tarjoa herkkuja kissalle jatkuvasti niiden viettäessä aikaa toistensa lähellä oven luona tai ovenraossa, jotta se saa tunteen, että toisen kissan näkeminen on itseasiassa maailman paras juttu, sillä siitä seuraa paljon hyviä asioita.

Mikäli kissa murisee, sähisee, kyhjöttää paikoillaan tai ei kykene syömään tai leikkimään, on toinen kissa ja tilanne edelleen liian stressaava eivätkä ne voi vielä tutustua toisiinsa tarkemmin. Joissakin tällaisissa tapauksissa kannattaa heti ottaa takapakkia ja siirtyä takaisin hajuvaihteluun, ennen kuin tilanteen annetaan äityä pahemmaksi.

Kun tutustumisvaihe on edennyt lupaavasti ja kissat vaikuttavat toisen läsnäollessa rennoilta, eivätkä ne murise, sähise tai luimistele, voidaan elää pikkuhiljaa ilman raja-aitaa eli vaikka verkko-ovea. Mikäli kissojenvälisiä tuijotuskilpailuja tulee, ne tulee katkaista mahdollisimman pian, ennen kuin tappelu ehtii syntyä, kiinnittämällä kissojen huomio jonnekin toisaalle, vaikka heittämällä lelu tai herkku kissojen lähelle. Tällaisissa tilateissa ei kannata mennä ottamaan kumpaakaan kissaa syliin tai mennä väliin muutenkaan, koska silloin voi olla itse vaarassa loukkaantua. Mikäli kissat ovat kiihtyneitä, aggressiivisia tai eivät syö, juo, nuku, leiki tai liiku normaalisti, tutustuminen on edennyt liian nopeasti ja tutustumisessa täytyy siirtyä edelliseen vaiheeseen eli molempien henkilökohtaiseen tukikohtaan. Kiirehtiminen voi aiheuttaa prosessille peruuttamatonta haittaa – liian hidasta etenemistä taas ei ole olemassakaan. 

Kissat voidaan jättää keskenään omistajan poissa ollessa silloin, kun ne suhtautuvat toisiinsa välinpitämättömästi tai ystävällisesti (tervehtivät nenäkosketuksella tai puskevat toisiaan). Mikäli tutustuttaminen ei tunnu onnistuvan, otathan yhteyttä eläinsuojeluyhdistykseen tai eläintenkouluttajaan, ennen kuin päätät luopua uudesta kissasta – käykää yhdessä läpi, miten tutustuminen onnistuisi paremmin

Kissan kotiutuminen
Kissa on sopeutuvainen eläin. Sopeutumisaikaan vaikuttavat mm. kissan ikä, tausta sekä kokemushistoria. Sopivaan kotiin vaikuttaa kuitenkin enemmän omistajan toteuttama sopeutusohjelma kuin kissa itse. Antamalla kissalle aikaa, tilaa, tukikohdan, kiipeilypaikkoja ja piiloja parannat sen sopeutumismahdollisuuksia. Sopeutuminen ja kotiuttaminen on aina prosessi – kissan loppuelämää uudessa kodissa ei voi arvioida esimerkiksi pelkästään ensimmäisen viikon perusteella. Sopeutumisaikaa ei voi etukäteen ennustaa: sen tietää vasta sitten, kun kissa on kotiutunut. Toisilla menee hetki ja toisilla vuosia. 

Ihmisilläkin menee aikaa tottua esimerkiksi uuteen työpaikkaan ja oppia kaikki työpaikan uudet tavat. Helpointa on tuoda kissayhteisöön pentu tai nuori kissa. Myös emo ja pentu-yhdistelmä on suhteellisen varma tapa taata kissojen sopu keskenään. Uuden aikuisen kissan, sukupuolesta riippumatta, tuominen kissayhteisöön on kuitenkin täysin mahdollista – se vain vaatii omistajalta hieman viitseliäisyyttä.

Kissan hyvinvointi
Tarkastelemalla kissan tekemisiä voidaan päätellä, kuinka hyvin se voi. Hyvinvoiva kissa saalistaa eli leikkii, juo, syö, pesee itseään sekä käyttää häkissä tai ympäristössään olevia asioita, kuten raapimapuuta, ja uskaltaa esimerkiksi kiivetä hyllyille. Jos kissa ei voi hyvin, se yleensä lopettaa ensimmäisenä itsensä puhtaanapidon. Huonovointinen tai stressaantunut kissa voi myös lopettaa syömisen tai syödä entistä enemmän.

Kissaa ei voida tutustuttaa uusin lemmikkeihin, mikäli se ei voi hyvin, sillä tutustuttaminen on aina stressi ja voi huonontaa kissan yleiskuntoa entisestään. Huonovointisena kissa ei myöskään ole vastaanottavainen uusille tuttavuuksilla, vaan on päinvastoin yleensä entistä ärhäkämpi.

Kissan eristäminen terveyssyistä
Uusi kissa tuodaan harkiten muun perheen keskelle myös tautiriskin vuoksi. Kissa voi vaikuttaa ulkoisesti terveeltä, mutta se voi silti kantaa vakaviakin sairauksia, jotka tulevat esille vasta muuttostressin myötä. Monet kissat voivat kantaa erityisesti flunssaoireiden taudinaiheuttajia useita vuosia sairastumatta siihen itse ja tämän takia kissa saattaa muuttostressissä esim. aivastella, puuskahdella tai yskähdellä. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää eristää uusi kissa omaan huoneeseen vähintäänkin ensimmäisen viikon tai parin ajaksi, jottei mahdollinen tauti leviä talouden toisiin lemmikkeihin, vaikka lemmikit muuten näyttäisivätkin tulevan toimeen keskenänsä ja halukkailta tutustumaan toisiinsa. Tällöin kissan mahdolliset sairaudenoireet (esim. nuha, silmäoireet tai vatsaoireet) huomataan jo ennen kuin kissa pääsee lähikontaktiin muiden eläinten kanssa.

Tarttuvien ja vakavien sairauksien varalta perheen muilla kissoilla on oltava rokotukset voimassa. Valitettavasti kissojen rokotteet eivät anna 100% suojaa flunssia vastaan, sillä flunssaviruksista on olemassa useita erilaisia muotoja, jotka muuntuvat jatkuvasti – joka vuosi uusi taudinaiheuttaja on odottamassa kissoja. Usein rokote kuitenkin suojaa kissaa edes osittain eikä kissa silloin sairastu vakavasti, vaan oireet ovat lähinnä lieviä, esim. aivastelua.

Kissaruttoa vastaan rokotteen suoja on sen sijaan hyvä ja tämän tappavan sairauden riskin saa poistettua pitämällä rokotukset voimassa koko kissan eliniän. Flunssat, kissarutto ja muut kissoihin tarttuvat sairaudet uhkaavat myös sisäkissaa, sillä virukset ja bakteerit voivat kulkeutua kotiin ihmisten kengissä, vaatteissa ja käsissä. Esimerkiksi flunssaoireita aiheuttava kalikivirus on erittäin helposti vaikka ovenkahvoista omistajan käsiin tarttuva ja käsissä kulkeva taudinaiheuttaja. 

Rokotus aiheuttaa kissan elimistölle aina hetkellistä stressiä. Pidäthän huolen, että talouden kissat ovat rokotettuja aivan minimissään viikkoa ennen kuin uusi eläin muuttaa talouteen. Tällöin talouden vanhat lemmikit ovat ehtineet jo palautua rokotteen aiheuttamasta stressistä ja hetkellisestä vastustuskyvyn laskusta.

Kissalle muutto on iso muutos ja se voi hyvinkin olla sen elämän suurin stressi. Liian nopea tutustuttamisprosessi voi entisestään lisätä tätä stressiä. Stressitilanne ei ole kissalle hyväksi: mitä stressaantuneempi kissa on, sitä helpommin se sairastuu ja sitä alttiimpi se on mm. kaikille tulehduksille.

Oikeaoppisella tutustuttamisella taataan lemmikkien rauhallinen yhteiselo.

Tutustuttamisprosessi pähkinänkuoressa

• Totuta vanha kissa uusiin rutiineihin ajoissa (esim. uusi hiekkalaatikon paikka)
• Jos mahdollista, vaihtele kissojen hajuja keskenään myös jo ennen uuden kissan saapumista
• Muista yhdistää vieraan kissan hajuun jotakin positiivista!
• Huolehdi, että molemmilla kissoilla on oma turvallinen tukikohtansa (esim. vierashuone, WC, sauna, makuuhuone, keittiö) sekä ruokaa, makuupaikka, sallittuja raapimakohteita, tähystyspaikka (ikkunan taso, korkea kaappi tai raapimapuu) ja hiekkalaatikko
• Kun uusi kissa saapuu, älä laske niitä näköyhteyteen, vaan vaihtele hajuja
• Ruoki kissat samanaikaisesti oven molemmin puolin
• Laske kissat näköyhteyteen esim. verkko-oven avulla. Mikäli verkkoa ei ole mahdollista saada, voidaan oven hakasilla tai ovistoppareilla asettaa ovi hallitusti raolleen
• Leikkaa kissojen kynnet ennen kuin lasket ne vapaaksi toistensa seuraan
• Kun kissat kykenevät leikkimään samalla lelulla verkko-oven läpi tai vaikuttavat muutoin rentoutuneilta (syövät, juovat, nukkuvat, leikkivät ja liikkuvat normaalisti), voit laskea ne yhteiseen tilaan
• Huolehdi, että molemmilla kissoilla on kuitenkin mahdollisuus edelleen omaan turvapaikkaan, ruokailuun ja hiekkalaatikkoon
• Näillä ohjeissa kissa voidaan tutustuttaa soveltaen myös muihin lemmikeihin, esim. koiriin

Tutustuttaminen ei ohjeista huolimatta onnistu
Silloin et todennäköisesti ole lukenut tai kuunnellut ohjetta tarpeeksi tarkasti. En ole vielä milloinkaan törmännyt tapaukseen, jossa kissat eivät tulisi toistensa kanssa toimeen nimenomaan toistensa, eivätkä niiden ympäristön tai omistajan toteuttamien sopeuttamistoimenpiteiden, takia. Toki se on mahdollista, mutta en ole koskaan päässyt todistamaan tilannetta, jossa omistaja on edennyt kaiken nykyisen parhaan tiedon mukaan eikä yhteiselo siltikään onnistu.

Erehdymme usein luulemaan, että olemme jo tehneet kaikkemme – ja niin varmasti olemmekin, nimittäin kaiken sen, minkä kuvittelimme olevan oikein. Usein kuvitelmamme tarpeellisista toimenpiteistä eivät kuitenkaan vastaa esimerkiksi eläintenkouluttajan näkemystä tilanteesta.

Mikäli yhteiselo ei onnistu, on totuttamisessa edetty liian nopeasti ja tällöin on hyvä ottaa prosessissa askel taaksepäin, tai mieluiten aloittaa koko prosessi alusta asti. Mitä enemmän kissojen välillä on jo ehtinyt tapahtua kyräilyä, sähinää, muunlaista ulinaa ja epävarmuutta, omistajan toteuttamia virheellisiä ja epämiellyttäviä tutustuttamistapoja tai jopa tappeluita, sitä suurempi miinus kissojen välisellä luottamustilillä vallitsee ja sitä pidempään koko tutustuttamisprosessi tulee kestämään.

Rohkeasti vaan liikkeelle uudelleen alusta asti, tällä kertaa maltilla ja molempien kissojen ehdoilla! Mikäli kuitenkin päädyt luopumaan kissastasi, pidä huoli, että seuraava koti sitoutuu noudattamaan tutustuttamisohjeita tarkasti.

Pelkkä jo olemassaolevan lauman sekaan heittäminen voi valitettavasti joidenkin kissojen kohdalla toimia joskus ja tästä syystä legenda tällaisesta tyylistä oikeana tutustuttamistapana elää yhä sitkeänä ja vahvana. Todennäköisyys sille, että tutustuttaminen näin onnistuisi, on kuitenkin hyvin pieni. Epäonnistunut tutustuttaminen taas aiheuttaa valtavaa haittaa, joka joskus voi olla myös peruuttamatonta. Kyseinen tapa aiheuttaa eläimille myös suurta stressiä, joten miksi valitsisimme sen tavan, kun tiedämme stressittömämmänkin vaihtoehdon?

Lähteet
Eläinkoulutusblogi 2017. Kissan tutustuttaminen kissoihin ja koiriin. Katsottavissa: https://vimeo.com/246935415/29b68ee880. Katsottu: 15.2.2018.

Eläinkoulutusblogi 2018. Tyytyväinen kissa – sujuvuutta tutustuttamiseen. Luettavissa: https://elainkoulutus.fi/tyytyvainen-kissa-sujuvuutta-tutustuttamiseen/. Luettu: 15.2.2018.

Eläinkoulutusblogi 2010. Uusi ja vanha kissa. Luettavissa: https://elainkoulutus.wordpress.com/2010/12/16/uusi-ja-vanha-kissa/. Luettu: 25.7.2016.

SEY 2016. Uuden kissan tuominen laumaan. Luettavissa: http://www.kissatieto.fi/kissaa-hankkimassa/uuden-kissan-tuominen-laumaan. Luettu: 25.7.2016.

Telkänranta, H. 12.3.2016. Biologi ja tietokirjailija. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus. Luento. Tampere.

Ylikorpi, P. 2013. Kissanhoidon käsikirja. Art House. Helsinki.