Usein erehdytään ajattelemaan, että kissa on itsenäinen ja omissa oloissaan viihtyvä. Kissa on kuitenkin valtavan aktiivinen, vilkas, sosiaalinen ja lajitovereidensa seurasta nauttiva eläin. Lajitoverin seura on lähes poikkeuksetta hyvä asia kissoille. Mitä tekemistä yksinäiselle kissalle jää esimerkiksi omistajan työpäivän ajaksi? Kaverilla on vaikutusta juuri tuohon omaan aikaan. Kaverin vaikutus on sitä suurempi, mitä passiivisempi kissa yksin ollessaan on. Kuten itsekin kokemuksesta tiedämme, kaverin kanssa kuluu aika mukavammin kun voi juoruta, pelata ja tehdä kaikkea hauskaa. Kaveri muuttaa kissan aikabudjettia, mikä on hyvinvoinnin kannalta merkittävä asia. Kaveri tuo päivään sisältöä ja seuraa.
Katso Eläinkoulutusblogin pitäjän, eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjolan video (3:43 min) aiheesta ”Kissalle kaveri? Mitä kannattaa huomioida?” osoitteessa https://vimeo.com/246936212/db9db36dd2. Jaana kirjoittaa asiantuntijablogia ja pitää erilaisia kouluttamiseen ja lajityypilliseen käyttäytymiseen liittyviä koulutuksia sekä verkossa että livenä. Jaana toimii eläinlääkäreiden kanssa yhteistyössä ja neuvon eläinten omistajia ongelmatilanteissa ja silloin, kun lemmikin käyttäytyminen tuottaa haasteita.
Kissakaverin edut
Yleensä kissat, joilla on kissakavereita, ovat vähemmän aggressiivisia perheenjäseniään, vieraita ihmisiä ja toisia kissoja kohtaan sekä vähemmän arkoja ylipäätänsä vieraita asioita kohtaan kuin kissat, jotka elävät talouden ainoana kissana. Kissan hyvinvoinnin kannalta on siis merkittävää, elääkö se yhdessä toisen kissan kanssa vai talouden ainoana kissana.
Kissat ovat luonnostaan todella aktiivisia eläimiä ja ne kaipaavat paljon tekemistä sekä virikkeitä voidakseen hyvin, vaikka eivät itse tajuaisi leikkiä itsekseen tai vaikka niitä olisi ihmisenkin vaikea leikittää. Mikäli kissan päivät koostuvat pääosin nukkumisesta eivätkä kissamaisista puuhailuista, kuten leikkimisestä, kiipeilystä, haistelusta, paikkojen tutkimisesta, itsensä pesemisestä, syömisestä yms. ja leikittäminen on vaikeaa, voidaan päätellä kissan olevan mahdollisesti masentunut. Tylsistynyt, turhautunut ja masentunut kissa hakee mielihyvää nukkumisesta, sillä nukkuminen tuottaa kissa hyvinvointia kohentavia hormoneja.
Kissa on siis luonnostaan ja sen kuuluisi olla aktiivinen ja ympäristöstään kiinnostunut. Rauhallista lemmikkiä kaipaavan kannattaa siis pohtia, onko esimerkiksi pentukissan seura ja hoito todella sitä, mitä omaan elämään tällä hetkellä kaivataan, vai olisiko esimerkiksi yksinäiseen elämään tottunut seniorikissa, tai kokonaan eri eläinlaji, parempi vaihtoehto. Myös rajallisiin tiloihin, kuten yksiöön, seniorikissa voi olla parempi vaihtoehto.
Myös omistaja hyötyy siitä, että kissalla on seuraa, sillä virikkeellinen ja aktiivinen elämä näkyy kissan käytöksessä mm. ongelmakäytöksen vähäisessä määrässä tai sen puuttumisena: hyvinvoivalla kissalla on vähemmän turhautumista kuten yöllistä naukumista, vähemmän aggressiivista käytöstä, kuten hyökkäilyä, ihmisiä kohtaan, vähemmän tavaroiden tuhoamista tai vähemmän eroahdistusta. Henkisesti hyvinvoivat kissat kestävät ja sietävät myös muutoksia helpommin, kuten muuttoja, eläinlääkärikäyntejä, madottamista, lääkitsemistä, pesemistä, matkustusta tai muita pakollisia hoitotoimenpiteitä.
Kissanpennun adoptoiminen
Varsinkin pennut ovat erittäin vilkkaita ja ne tarvitsevat valtavasti virikkeitä. Pennut vielä leikittävät itse itseään, mutta vanhenemisen myötä omatoimisen leikin määrä vähenee ja tässä lajitoverin (leikki)seura tuo merkittävästi lisää virikkeitä kissan elämään. Taatakseen pentujen koko elämänmittaisen hyvinvoinnin, tulisi kasvattajien ja eläinsuojelutoimijoiden luovuttaa pentuja vain niihin koteihin, joissa on jo kissakaveri/kavereita ennestään tai koteihin, jotka ottavat kotiin samalla toisen pennun, pennun emon tai jonkun toisen aikuisen kissan. Samasta pentueesta otetut sisarukset tulevat jo valmiiksi toimeen keskenään. Pennut myös sopeutuvat suhteellisen helposti toisiin kissoihin. Pennut ovat koko elämänsä ajan tottuneet elämään osana kissaperhettä eivätkä osaa kaivata yksinäisen kissan elämää.
Oikeanlaisen kissakaverin löytäminen
On hankalaa arvioida kissan sosiaalisia taitoja, jos se on ollut ainoana kissana. Lohduttava tieto on kuitenkin se, että sosiaaliset taidot voi kuka tahansa kissa oppia. Lähtökohtaisesti kaikki kissat on siis mahdollista tutustuttaa toisiinsa. Ainoaksi kissaksi sopivia kissoja ovat lähtökohtaisesti ainoastaan hyvin sairaat tai hyvin vanhat, koko elämänsä yksin eläneet kissat – esimerkiksi arkuus ei ole peruste pitää kissaa ainoana kissana. Päin vastoin, reipas kissakaveri yleensä rohkaisee myös arkaa kissakaveria, kun arka kissa saa toisesta kissasta tukea.
Toki kaksi kissaa tuo kuluja enemmän kuin yksi kissa, mutta rahan saa niin sanotusti takaisin siinä, että kissa(t) voivat henkisesti hyvin ja elämä lemmikkien kanssa sujuu pääosin mutkattomasti. Henkisesti hyvinvoivat kissat myös sairastelevat fyysisesti vähemmän, mikä näkyy eläinlääkärilaskuissa. Suoraan yksityiseltä henkilöltä ostettu tai otettu pentu, sisä- tai ulkokissa, tai löytöeläinkodista tai toisilta eläinsuojeluyhdistyksiltä adoptoidut pennut ovat kaikki samanlaisia kissoja: tarve virikkeelliseen elämään ei muutu, vaikka pennun ostaisi tai adoptoisi mistä.
Kissatreffien järjestäminen
Tilanteet, joissa kissan kotiin tuodaan vieras kissa tai jossa kissa viedään toiseen kissan kotiin, eivät kerro mitään siitä, kuinka sopeutuvainen kissa toista kissaa kohtaan on. Kissatreffejä ei siis voi käyttää mittarina sen arvioinnissa, pitääkö kissa lajikumppanin seurasta vai ei. Kissatreffit ovat stressitilanne, joista kissat palautuvat eri tasoisesti. Lähtökohtaisesti oman kodin tulisi olla turvapaikka, johon ei tule mitään pelottavaa tai yllättävää, esimerkiksi vieras kissa tai koira käymään. Vaikka tulisikin, kissan tulee itse saada päättää, tuleeko se tutustumaan toiseen eläimeen vai ei, esim. verkko-oven avulla, mutta ei niin, että eläimet lasketaan vapaana samaan tilaan. On eri asia tutustuttaa kissa toiseen kissaan, kuin vain näyttää pikaisesti toinen kissa toiselle kissalle. Se, mitä tapahtuu puolen tunnin-tunnin kohtaamisessa ei vastaa sitä, miten kissa käyttäytyy normaalisti. Vaikka kissa hyväksyisikin kissatreffien aikana toisen kissan, se ei tarkoita sitä, että se ottaa avosylin vastaan uuden kissan omassa kodissaan ja päin vastoin. Myöskään kissatreffeillä toiseen kissaan vihamielisesti suhtautuva kissa ei tarkoita sitä, etteikö se oppisi sopeutumaan ja nauttimaan lajitoverinsa seurasta ajan kanssa.
Jotta kissoilla olisi reilu mahdollisuus oppia tuntemaan toisensa ja olemaan toistensa kanssa, niille täytyy antaa aikaa tutustua. Tämä on se syy, miksi kissoja pitää tutustuttaa asteittain, eikä avata koppaa keskellä olohuoneen lattiaa ja toivoa parasta. Tutustuttamisvaihe on kaikista tärkein yhteiselon sujuvuuteen vaikuttava asia. Mieti siksi jo ennen kissakaverin hankintaa, jaksatko tehdä tutustumisvaiheen huolella. Ei ole kovin hauskaa, jos vaivalla valittu kissakaveri muuttuukin liian nopean tutustumisen kautta arkkiviholliseksi – se on hyvin mahdollista!
Lähteet
Ahola, M. 18.9.2017. Tutkija. Helsingin Yliopisto. Sähköposti.
Eläinkoulutusblogi 2017. Kissalle kaveri? Mitä kannattaa huomioida? Katsottavissa: https://vimeo.com/246936212/db9db36dd2. Katsottu: 15.2.2018.
Eläinkoulutusblogi 2017. Tyytyväinen kissa – onko kissa erakko vai sosiaalinen? Luettavissa: https://elainkoulutus.fi/tyytyvainen-kissa-onko-kissa-erakko-vai-sosiaalinen/. Luettu: 15.2.2018.
Janina Pohju 