Museohöyryjäänmurtaja Tarmo

14.3.2019 ilmestyvän Aaveiden jäjillä-jakson kunniaksi ajattelin kirjoittaa omasta mielestäni maailman mahtavimmasta laivasta, j/m Tarmosta.

Tarmon komentosillalla. Kuvassa näkyvät myrskylaidat, jotka voitiin nostaa ylös esimerkiksi kovalla tuulella, jolloin tuuli ohjautui tähystäjän kasvoilta pois. Oikealla magneettikompassi.

Olen toiminut museohöyryjäänmurtaja Tarmon kesäoppaana vuosina 2009, 2010, 2017, 2018 sekä mahdollisesti tulevana kesänä 2019. Olen toiminut uusien oppaiden perehdyttäjinä vuosina 2017 sekä 2018. Omina perehdyttäjinäni Tarmon oppaan tehtävään on toiminut nykyinen Suomen Merimuseon johtaja Tiina Mertanen. Tämän lisäksi olen saanut valtavasti lisää tietoa tehtävänkuvaani varten mm. Merivartiomuseon tutkijalta Vilma Lempiäiseltä, Suomen Merimuseon konservaattori Taru Laakkoselta sekä Suomen Merimuseon vene- ja laivamestari Juha Puustiselta. Tämän lisäksi minun ja muiden oppaiden tuntemusta Tarmosta ovat lisänneet satunnaiset kävijät, kuten esimerkiksi Tarmolla käyneet entiset työntekijät tai heidän sukulaisensa, höyrytekniikkaan muutoin perehtyneet entiset ja nykyiset konemestarit ja muut harrastajat sekä Tarmon 2016-2017 telakoinnista vastanneet tahot.

Lyhyesti sanottuna Tarmo on supercool neljästä eri sodasta selvinnyt vuonna 1907 rakennettu valtion kolmas jäänmurtaja, joka on maailman toiseksi vanhin säilynyt jäänmurtaja. Ehkäpä olet tietämättäsi törmännyt Tarmoon aikaisemmin? Tarmo on ollut yleisölle avoinna Kotkan Kantasatamassa vuodesta 1992 lähtien. Sitä ennen se odotteli Helsingin Hylkysaaren edustalla telakalle pääsyä, jotta alus voitaisiin museoida. Tuolloin kyljessä tosin luki Tarmon viimeisten työvuosien aikainen nimi Apu. Vuonna 1998 Tarmo oli nähtävillä yhdessä virolaisen höyryjäänmurtaja Suur Töllin kanssa sekä Helsingissä että Tallinnassa. Tai ehkäpä olet nähnyt ympäri maailmaa katsotun videon, jossa ihmiset seisovat jäällä jäänmurtajan edessä ja vieressä. Jäällä ajetaan mopolla, lapset ja koiratkin ovat mukana. Tiesitkö, että videon murtaja on juuri Tarmo?

Entistä coolimman Tarmosta tekee se, että sitä on jopa pommitettu ilman, että alus sai edes vuotoja. Voisi kuvitella, että kahden pommin jälkeen laivasta ei olisi enää mitään jäljellä. Fyysisen pommittamisen lisäksi Tarmo selvisi myös omanlaisesta poliittisesta pommituksesta, eikä joutunut romutettavaksi edeltäjänsä Sampon tavalla, vaikka sitä kovasti yritettiinkin 1960-1970 lukujen taitteessa.

Tarmon 112-vuotiseen historiaan on mahtunut vaikka kuinka monta kommellusta ja hauskaa tarinaa, mutta myös hengenvaarallisia tilanteita, kun tosi on ollut kyseessä. Tarmo on historiansa aikana muun muassa avustanut tuhansia rahtialuksia jäiden läpi, pelastanut jäälautoille ajelehtimaan jääneitä kalastajia hevosineen (!) sekä ollut kaapattuna! Ja tästä kaikesta huolimatta Tarmo on edelleen olemassa. Siistiä!

Enkä vielä edes ehtinyt mainita sitä uskomatton komeaa tekniikkaa, jota esimerkiksi Tarmon mahtavat höyrykoneet edustavat! Massiiviset koneet voivat vetää kävijän hiljaiseksi, mutta yleisempi vaihtoehto on kuitenkin valtava kysymystulva. Ei hätää, me oppaat osaamme vastata suurimpaan osaan myös näistä konehuoneessa ilmenevistä kysymyksistä ja jos emme osaa, meillä on tapana ottaa asiasta selvää.

Tarmon kone on niin iso, etten saa siitä yhtä sellaista kuvaa, jossa koko kone näkyisi. Tässä siis koneen toppi eli koneen yläosa, jossa näkyvät trippelihöyrykoneen sylintereiden kannet.

Olen nauttinut Tarmolla oppaan työstä valtavan paljon siitä syystä, että itse laiva ja sen lisäksi vielä oppaat ja opastukset ovat silminnähden antaneen kävijöilleen paljon. Moni asiakas on kehunut lähtiessään kohdetta, luvannut tulla uudestaan ja sanonut tuovansa loputkin tuttavansa mukanaan. Tarmon kestosuosikkina tuntuu olevan kone- ja kattilahuoneet, jotka ovat todella monen kävijän mielestä parhaita paikkoja koko laivassa. Toisten mieleisestä on yleisesti ollut valtavan mielenkiintoista nähdä, minkälaiset olot laivoilla on ennen ollut ja Tarmon on kehuttu hehkuvan aikansa henkeä. Myös komentosilta, päällystön tilat, kapteenin salonki sekä emännöitsijän hytti ovat lukeutuneet asiakkaiden lempikohteiksi laivassa.

Koska Tarmon ura kesti monta vuosikymmentä, sitä on aikojen saatossa muuteltu tarpeen mukaisesti. Alkuperäisessä asussaan Tarmossa ei esimerkiki ollut sääkannen rakennusta ollenkaan, jossa tällä hetkellä sijaitsevat mm. sähköttäjien hytit, vierashytti, kapteenin toimisto, hytti ja salonki, emännöitsijän hytti sekä apukeittiö eli pentteri. Tarmo on jätetty siihen asuun, jossa se oli poistuessaan käytöstä vuonna 1970.

Tarmo ja Tarmon eri elämän vaiheet sekä ura ovat yhdessä niin valtava kokonaisuus, ettei yhden blogitekstin kirjoittaminen riitä kertomaan kaikkea. Mittavan tietomäärän takia Tarmosta onkin kirjoitettu paljon mm. merikapteeni, tietokirjailija ja majakkahistorioitsija Seppo Laurellin kirjassa Höyrymurtajien aika – Historiikki höyrykäyttöisten valtionjäänmurtajien aikakaudesta (1992). Tämän lisäksi varsinkin Tarmon tilauksesta, kaappauksesta ja koneistosta kirjoitetaan vuoden 1998 Nautica Fennicassa, joka on Suomen Merimuseon vuosikirja. Molempiin opuksiin voi tutustua paikan päällä ainakin tietokeskus Vellamossa Merikeskus Vellamossa Kotkan Kantasatamassa.

Kaikki eivät juuri tällä hetkellä tätä blogitekstiä lukiessa valitettavasti pääse sellaiseen kirjastoon, jossa nämä mahtavat tietopaketit ovat saatavilla, mutta onneksi Trafiikki-museot ry​:n videosarjan osa 5/52 kertoo Tarmon tarinan reilussa minuutissa:

Tarmon kaappaus Suomen sisällissodan aikana 1918 taas on ihan oma spektaakkelinsa. Siitäkin on onneksi tehty lyhytfilmi, jonka toteuttanut P. E. Svinhufvudin muistosäätiö yhdessä AV-Stadin opiskelijoiden kanssa.

Höyrymurtajien aikakausi alkoi olla 1950-luvulla ohi ja vanhoja murtajia korvaamaan tuli uusia dieselkäyttöisiä murtajia. Tarmo eläköityi jo vuonna 1969, mutta kovan 1970 talven takia Tarmo kutsuttiin vielä kerran takaisin töihin. Tämän jälkeen Tarmo odotteli rahoitusta museoimista varten yli 20 vuotta. Peruskorjausten jälkeen Tarmo avattiin yleisölle Kotkan kantasatamassa vuonna 1992. Tarmo sai odottaa seuraavaa telakkareissuaan sitäkin pitkään ja seuraava telakointi suoritettiin vuosina 2016-2017. Nyt Tarmo on taas hyväkuntoisena Kotkan Kantasatamassa valmiina ottamaan kävijöitä ja ryhmiä vastaan.

Suomen Merimuseo oli pyytänyt minut tammikuussa 2017 vetämään tilausopastuksen Tarmolla eikä minulla ollut aavistustakaan, mistä on kysymys, vaikka tiesinkin, että opastus liittyy jotenkin ”aavejahtiin.” Tällä tavalla tutustuin Aavedatan Jupe ja Marko Keskitaloon ja mieleeni on jäänyt heidän valtavan kova innostuksensa siitä, mitä he tekevät. En jäänyt itse aavejahtiin mukaan opastuksen jälkeen, mutta sain seuraavana päivänä miehiltä tiedon, että Tarmolla meni todella hyvin ja kohde ylitti heidän odotuksensa. Näin maaliskuussa 2019, yli vuosi kuvausten jälkeen, olen edelleen täysin tiedoton siitä, mitä kaikkea aavejahdissa selvisi ja uskon, ettei kukaan jännitä Tarmo-jakson ilmestymistä niin paljon kuin minä itse.

Jupe Keskitalo, opas Janina Pohju ja Marko Keskitalo.

Voi kuinka Tarmolta onkaan muistoja! Hämyiset käytävät ja aaltojen loiske laivan kylkiä vasten. Kova pauke ja narina, kun ohi ajaa isompi laiva ja Tarmon kylki hankaa laiturin viilareita vasten. Ihmisten hämmennys, kun tajutaan kävelevän vedenpinnan alapuolella konehuoneessa. Kannella merituulessa lentävät lippikset ja savupiipussa pesivät lokit. Valtavan innoissaan olevat lapset ja muistoihinsa uppoutuvat aikuiset. Sekä se kautta aikojen asiakkaiden eniten kysymä kysymys: ”missä ne hiilet oli?”

Onneksi kesä on kohta täällä ja pääsemme nauttimaan taas Tarmon tunnelmasta! Tarmo on yleisölle avoinna kesällä 2019 seuraavasti:

7.-31.5. 
ti, to-pe 10-17, ke 10-20, la-ma suljettu

1.-23.6. 
ti, to-su 10-17, ke 10-20, ma suljettu

24.6.-18.8.
ma-ti, to-su 10-18, ke 10-20
juhannuksena 21.-22.6. suljettu

Alukseen voi tutustua itsenäisesti tai osallistumalla lipun hintaan kuuluvalle yleisöopastukselle, jonka aikana kuullaan tarinoita Tarmon värikkäistä vaiheista. Tarmon pääsymaksu aikuisilta on 5 € tai Museokortti, alle 18-vuotiaat vierailevat aluksella maksutta. Tarmon miehistömessin voi varata myös yksityistilaisuuksia, esimerkiksi kokousta tai juhlia varten. Onpa Tarmolla vietetty rippijuhliakin!

Tässä erittäin lyhyt tiivistelmä Tarmosta kokonaisuutena. Ehkä kevään ja kesän mittaan julkaisen Tarmoon liittyviä artikkeleja enemmänkin? 😉 Toivon näkeväni paljon vanhoja sekä uusia kävijöijä Tarmolla ensi kesänä.

Sydämellisesti tervetuloa tutustumaan höyryjäänmurtaja Tarmoon! Nähdään merikaupunki Kotkassa kesällä 2019! Ja muistakaapa kierroksellanne etsiskellä sitä hiilivarastoa 😉

Lähteet (oman itseni lisäksi) ja lisää luettavaa:

Jäänmurtaja Murtaja 2019. Wikipedia. Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4nmurtaja_Murtaja. Luettu: 12.3.2019.

Jäämurtaja Sampo 2015. Wikipedia. Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4nmurtaja_Sampo_(1898). Luettu: 12.3.2019.

Jäänmurtaja Tarmo. Merikeskus Vellamo. Luettavissa: https://www.merikeskusvellamo.fi/jaanmurtaja-tarmo/. Luettu: 12.3.2019.

Jäänmurtajien historia 2018. Wikipedia. Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4nmurtajien_historia. Luettu: 12.3.2019.

Tarmo (1907 icebreaker). Wikipedia. Luettavissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Tarmo_(1907_icebreaker). Luettu: 12.3.2019.