Kissan kynsien leikkaaminen

Kynnet ovat kissalle tärkeä työkalu. Se käyttää niitä esimerkiksi saalistamiseen, puolustautumiseen, kiipeilyyn sekä reviirinsä merkkaamiseen. Esimerkiksi kiipeily ja reviirin merkkaaminen, vaikka raapimapuuta raapimalla, tuottavat kissalle mielihyvää, joten kissalla pitää ehdottomasti olla mahdollisuus käyttää kynsiään.

Vaikka olenkin eläinsuojelutoiminnassa nähnyt kaikennäköistä, en onneksi ole koskaan törmännyt kissaan, jolta olisi poistettu kynnet kokonaan kirugisella operaatiolla – tätä toimenpidettä kutsutaan nimellä declaw ja sitä toteutaan kissoille esimerkiksi Amerikan Yhdysvalloissa. Tämä toimenpide suoritetaan varsinkin isoille lemmikkeinä pidettäville kissapedoille, kuten tiikereille ja leijonille. Facebook tarjoaa minulle toisinaan nähtäväksi esimerkiksi Wishin mainoksia ja sielläkin näytetään myyvän kynsisuojia kissoille, joka sekin yhtälailla aiheuttaa kissalla melkoista epämukavuutta.

Raapimalaudan saa helposti tehtyä itse aaltopahvista mattoveitsellä, lyijykynällä, pitkällä mitalla ja Erikeperillä.

Kynsien poistaminen tai niiden käytön totaalinen rajoittaminen tuo kuitenkin monia vakavia ongelmia sekä kissan fyysiselle että henkiselle terveydelle, joten huomattavasti parempi tapa pitää huolta kissastaan on tarjota sille riittävästi sallittuja ja miellyttäviä raapimakohteita, kuten matalia ja korkeita raapimapuita, vaaka- ja pystytasossa olevia raapimalautoja, raapimatolppia sekä puita. Mikäli kissa jatkuvasti raapii vääriä kohteita, lisää sallittujen raapimakohteiden määrää ja mieluiten niihin kohtiin tai lähelle niitä ei-sallittuja kohteita, joita kissa on tähän mennessä jo käyttänyt.

Sanonta ”kissa teroittaa kynsiään” elää edelleen vahvana, mutta ei aivan pidä paikkaansa. Kissojen kynnet kasvavat koko niiden eliniän. Ne ovat sisäänvedettävät ja erittäin terävät. Terävien kynsien takia kissa saa tarkoituksettomalla vahinkohuitaisullakin aikaan kivuliaan ja syvän naarmun, varsinkin, mikäli kynsiä ei ole leikattu. Koska kynnet kasvavat pituuden lisäksi myös paksuutta, kynnestä lohkeaa säännöllisesti uloin kerros pois. Tässä on syy, miksi kissa raapii kohteita: raapiminen poistaa vanhaa kynnen kuorta ja antaa uudelle kynnelle tilaa. Näitä kynsien kuoriloita saattaakin löytyä lattioilta tai raapimakohteiden läheltä.

Olen päätynyt leikkaamaan omien kissojeni kynsiä, sillä silloin elämä vaikuttaa olevan helpompaa sekä minulle että niille. Lelut säilyvät paremmin ehjänä eivätkä tassut tartu koko ajan kiinni hiiriin, hyöheniin, naruihin, omistajan vaatteisiin tai kodin tekstiileihin. Kissojen leikkiessä kaikilla säilyy silmät tallella ja ehjinä. Myös käteni säilyvät naarmuttomina, jos satun olemaan leikkihetkissä itse huolimaton ja käteni ovat leikkiessä liian lähellä kissojani. Jos joku hoitotoimenpide ei satukaan miellyttämään, esimerkiksi takkujen avaaminen tai takapuolen pesu, omat käteni ovat silloinkin paremmassa turvassa, kun kynnet on leikattu. Myös eläinlääkärin on helpompi suorittaa toimenpiteitä, jos kynnet eivät uppoa suoraan käteen. Kaikki on siis helpompaa sekä turvallisempaa ja kissat pystyvät siltikin käyttämään kynsiään esimerkiksi kiipeilyyn ja raapimiseen.

Olen joskus joutunut tilanteeseen, jossa oman kissani luokse oli juoksemassa koira ja jouduin kaappaamaan panikoivan kissan kiinni ennen kuin se pääsi karkuun. Tällöin kynnet eivät olleet leikattuja ja jälki oli myös sen mukaista. En voi suositella tällaista kokemusta kenellekään. Myös tällaisia yllättäviä tilanteita varten on hyvä, että kynnet lyhennetään säännöllisesti.

Jos näin pääsee käymään, sormukset tulee ottaa heti pois! Sormet voivat turvota todella pahasti ja pahentaa tulehdusta entisestään.

Olen huomannut, että kaikki kielletyt raapimapaikat, kuten sohvat, tuolit, matot ja verhot säilyvät paremmin, mikäli kissalla ei ole jatkuvaa tarvetta niitä tylsyttää. Kynsien pysyessä lyhyinä sallitut raapimapaikat, esimerkiksi raapimapuu, raapimalaudat sekä ulkotarhan omenapuu, pysyvät pääasiallisina raapimiskohteina. Hetalla on myös tapana alkaa repiä suulla kynsiään, mikäli leikkuuväli jää pitkäksi.

Moni ajattelee, että oman kissan kynsiä on mahdoton leikata. Kyllä se varmasti onkin, jos sekä leikkaaja että leikattava kohde ovat molemmat kokemattomia asian suhteen. Tarkoituksena on aloittaa kynsien leikkaaminen kissan sietokyvyn rajoissa. Toimenpiteen opettelu lopetetaan siis aina silloin, kun menee vielä hyvin ja kissa on tyytyväinen. Pyritään siihen, ettei kissa ahdistu toimenpiteestä, vaan luodaan hoitotoimenpiteestä kissalle mukava kokemus.

Minulla on ollut sen verran onnea elämässäni, että olen saanut aina järjestetyksi apua sekä kynsien leikkauksen opetteluun että varsinaiseen leikkaukseen. Kahdestaan harjoittelu on mielestäni helpompaa kokemattomalle kynsienleikkaajalle sekä sellaiselle, kuka ei koe olevansa varmakätinen hoitotoimenpiteiden suorittaja. Harjoittelu sujuu varmasti yksinkin, mikäli apuria ei ole mahdollista saada.

Ensimmäisenä kissa siedätetään sylissä oloon. Kaksi kissoistani on ollut täysiä sylikissan vastakohtia, eikä niitä voinut pitää sylissä juuri ollenkaan, vaan ne rimpuilivat ja ponkaisivat voimalla pois – tämä voi aiheuttaa sylittäjälle syvät haavat käsiin ja rintakehään, koska kynsiä ei ole vielä leikattu.

Ensin olen opetellut kissalle mahdollisimman mukavan nostoasennon. Olen oikeakätinen, joten laitan vasemman käteni kissan etujalkojen takaa rintakehän alle. Oikean käden laitan takapuolen alle niin, että kissan jalat roikkuvat ilmassa eikä se voi näin ponkaista sylistäni pois. Kissa saa poishyppäämiseen enemmän voimaa, mikäli toisella kädellä kissaa tuetaan sen jaloista.

Nostan kissan aivan hetkeksi matalalle ilmaan ja lasken sen pois mahdollisimman pian, ennen kuin se ehtii aloittaa rimpuilun. Tätä harjoitellaan aina pikkuhiljaa sylissäolon kestoa ja korkeutta lisäämällä. Mikäli kissa rimpuilee, pyri pitämään kissa sylissä koko rimpuilun ajan ja laske se pois heti, kun rimpuilu taukoaa vaikka sekunniksi tai pariksi. Harjoitusten myötä kissa sietää sylissäoloa pidempiä aikoja. Kissalle kannattaa sylissäolon aikana – ei sen jälkeen – tarjota sen lempiherkkuja, jos se suostuu syömään. Huomioithan, että ohje koskee peruskesyä kissaa – mikäli hoidossasi on villiintynyt kissa, kissan yleinen kesyttäminen ja sosiaalistaminen tulee ehdottomasti hoitaa ensin kuntoon!

Hetan lempinimiä ovat esimerkiksi Valittaja ja Narisija. Osaatteko arvata, miksi?

Kun kissa on siedätetty sylissäoloon, voidaan alkaa harjoitella kynnenleikkuuta. Kissan kynsien leikkaamiseen kannattaa käyttää vain kissan kynsille tarkoitettua kynsileikkuria, joita voi ostaa esimerkiksi lemmikkitarvikeliikkeistä, myös verkkokaupoista. Toinen henkilö työntää kynnet esiin ja leikkaa kynnet, toinen henkilö pitää kissaa sylissä tukevassa istuma-asennossa ja antaa sille sen lempiherkkuja. Meillä herkkuina toimivat joko Applawsin kuivaruoka tai Cosma Snackiesit. Cosma Snackiesit ovat niin isoja ja energiapitoisia, että silppuan ne useaan osaan koulutustilanteita varten. Huomioithan, että koulutus on huomattavasti helpompaa, mikäli kissalla ei ole vapaata ruokintaa – tästä aiheesta olen kirjoittanut erillisiä artikkeleja, joihin kannattaa myös tutustua.

Kissa otetaan syliin istuma-asentoon.

Kissanpitäjä istuu sopivassa asennossa mieluiten niin, että polvet ovat 90-asteen kulmassa. Mikäli polvet ovat selkeästi tuolin tasoa alempana, kissa yleensä liukuu pikkuhiljaa sylistä pois, sen asento huononee, sen olo tulee epämukavaksi ja se alkaa rimpuilla sekä pyrkiä sylistä pois. Olen huomannut, että kynnenleikkuu sujuu paremmin, mikäli kissa saa istua selkä suorassa eikä aivan kippurallaan. Vasemmalla kädellä tuetaan kissaa, jotta se pysyy istuma-asennossa ja oikealla kädellä kissalle tarjotaan herkkuja koko toimenpiteen ajan.

Pehmytkudos näkyy kynnessä vaaleanpunaisena ”juurena.”

Kynsienleikkaaja ottaa hellästi yhden tassun käteen ja kevyellä painalluksella painaa kynnen esiin kynnen juuresta. Taka- ja etujaloissa on molemmissa neljä kynttä. Tämän lisäksi etutassuissa on hieman ylempänä tassussa myös peukut. Kynnen sisällä näkyy vaaleanpunainen pehmytkudos, johon saksilla ei saa missään tapauksessa osua! Pehmytkudoksessa kulkee verisuonia ja hermotusta, joten se on kissalle todella arka ja herkkä alue.

Etutassun peukku.

Mikäli kissa on jo aikuinen eikä siltä ole leikattu kynsiä ikinä tai hyvin pitkään aikaan, pehmytkudos on voinut kasvaa todella pitkälle kynteen. Tästä ei kannata huolestua eikä kannata haukata liian isoa palaa kerralla, sillä tarkoituksena on napsia ainakin kynnen kärki eli kaikista terävin osa pois. Kynnestä voi leikata kaiken sen osan pois, jossa vaaleanpunaista pehmytkudosta ei ole. Leikkaaminen voi olla helpompaa, jos kissalla on valkoiset kynnet, mutta esimerkiksi meidän tummalla kilpikonnalla Nöpöllä on myös tummia kynsiä. Harjoittelu tuo kuitenkin varmuutta tähänkin asiaan!

Kynsiä leikataan taas kissan sietokyvyn mukaan. Jos kissa alkaa tuskastua, se kannattaa laskea pois rauhoittumaan ennen kuin varsinainen rimpuilu alkaa – vaikka tämä tarkoittaisi sitä, että kissalta leikataan yksi kynsi kerrallaan. Niin minäkin olen alkuun joutunut leikkaamaan aina yhden tai kaksi kynttä, vapauttamaan kissan hetkeksi touhuilemaan omia juttujaan tai leikitettäväksi ja sen jälkeen jatkanut taas harjoituksia. Toistojen myötä kissa sietää kynnenleikkuutakin pidempään. Nykyisin voimme leikata kaikilta kissoiltani kaikkien tassujen kynnet yhdellä kertaa ilman ongelmia. Koska olen itse leikannut omien kissojeni kynnet niin monta kertaa, toimenpide on myös omalta osaltani todella nopea. Sinnikkyys palkitaan!

Pehmytkudos Nöpön kynnessä.

Yleensä sisäkissan kynnet kuluvat vähemmän kuin ulkokissan, joten sisäkissa todennäköisesti tarvitsee kynsien huoltoa ulkokissaa useammin. Myöskään vanhat kissat eivät välttämättä enää aktiivisesti kuluta kynsiään, joten niidenkin kohdalla säännöllinen kynnenleikkaus on tarpeen. Yleisesti ottaen kissan kynnet vetäytyvät täysin piiloon niiden ollessa levossa. Mikäli kynnet näkyvät lepotilanteissa selkeästi, on kynnenleikkaus ajankohtaista. Hyvä kynsienleikkausväli on noin parista kolmeen viikkoon. Tarkkaile, mitä vauhtia oman kissan kynnet kasvavat. Lisätietoja ja -videoita kissan kynnen leikkaamisesta on esimerkiksi Mustin ja Mirrin sivuilla.

Loppujen lopuksi kynsien leikkaaminen on helppo projekti toteuttaa, kun sen pilkkoo tarpeeksi pieniin paloihin, lukee kissan elekieltä, tarkkailee sen sietokyvyn rajoja, palkitsee toivotusta käytöksestä ja toistaa harjoituksia. Mikäli harjoituksista ei meinaa tulla mitään, harjoituksissa on edetty liian nopeasti. Lue tällöin ohjeistus läpi uudelleen ja palaa harjoittelemaan aiempaa koulutusosiota. Liian nopeasti etenemisellä voidaan vahingoissaa kissan ja omistajan välistä luottamussuhdetta, liian hidasta harjoittelua taas ei ole olemassakaan. Mitään asioita tässä maailmassa ei opita myöskään ilman toistoja, joten jatka sinnikkäästi harjoituksia!

Meillä on tapana touhuta juttuja yhdessä mummoni kanssa. Näissäkin kuvissa ja videoissa kissanhoidollisena apuna toimi oma mummoni, kiitos!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s