Sain vähän aikaa sitten mielenkiintoisen puhelun. Minulle soitettiin toiselta puolelta Suomea blogini takia ja kysyttiin, mitä oikeuksia kissanomistajalla on tilanteessa, jossa naapuri loukuttaa vapaana ulkoilevaa kissaa. Muutoinkin kissojen vapaana ulkoilu tulee minulle ja ystävilleni nyt jotenkin poikkeuksellisen paljon vastaan, joten tarvetta artikkelille aiheesta ilmeisesti on.
Lupa loukuttaa
Maanomistajalla on oikeus loukuttaa eläimiä omalla maallaan. Näin ollen jonkun toisen omistamalle maalle tarvitaan aina loukutuslupa. Jos kysymyksessä on taloyhtiö, tarvitaan loukutukseen isännöitsijän lupa. Kaupungin omistamalla maalla tarvitaan lupa kaupungilta. Niin kauan aikaa, kuin loukutus tapahtuu omalla pihalla, ei naapureilla ole lain suomia keinoja puuttua asiaan. Jos oma kissa jää siis jatkuvasti naapurin loukkuun ja loukutus tapahtuu hänen omistamallaan tontilla, ei kissanomistaja pysty asiaan vaikuttamaan.
Löytöeläintaloon toimitus
Eläinsuojelulain 15 §:n mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Vapaana ulkoileva kissa on ilman valvontaa irrallaan, ja voidaan näin ollen toimittaa löytöeläintaloon.
Noudettaessa omistajalla on velvollisuus maksaa löytöeläinpalvelusta muodostuneet kulut, joiden hinnan kunta on määrittänyt. Yleensä tämä sisältää eläimen noutomaksun löytökohteesta sekä vuorokausikohtaisen hoidon. Tämän lisäksi eläintä on voitu hoitaa eläinlääkärissä esimerkiksi loukkaantumisen takia. Tässäkin tapauksessa eläinlääkärilaskun maksaa luonnollisesti lemmikin omistaja eikä kunta.
Valitettavasti lakia tulkitaan kuitenkin eri paikkakunnilla eri viranomaisten toimesta eri tavoin. Jotkin kunnat ohjeistavat löytöeläinpalvelun tuottajaa, etteivät ne saa vastaanottaa sellaisia lemmikkieläimiä, joiden omistaja tiedetään tai jotka voidaan palauttaa omistajalleen. Kannattaa siis selvittää oman kunnan eläinsuojeluasioista vastaavalta taholta, kuten ympäristötoimelta tai valvontaeläinlääkäriltä, miten kunta on ohjeistanut löytöeläintaloa tältä osin toimimaan. Mikäli toiminta ei ole mielestäsi asianmukaista, tutustuthan artikkeliini Vaikuta paikalliseen eläinsuojelupolitiikkaan!
Järjestyslaki
Järjestyslain 14 § mukaan:
”Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua – – –
Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, koskee myös kissaa. Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, koskee myös hevosta sekä soveltuvin osin muuta koti- tai lemmikkieläintä.”
Säännöksen mukaan koira on siis pidettävä taajamassa kytkettynä. Tämän lisäksi koiraa, eikä kissaa, ei saa päästää 14 § 1 momentin 2 kohdan mukaan erikseen mainituille paikoille. Koira, eikä kissa, ei siis saa kulkea kuntopolulla tai muulla sen kaltaisella juoksuradalla kytkemättömänä. Yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle koiralla eikä kissalla ei ole asiaa ollenkaan, jollei se ole erikseen sallittua. (Sisäasiainministeriö 2009.)
Mikäli järjestyslain 14 § sovellettaisiin koti- ja lemmikkieläimiin, jotka vastaisivat kooltaan tai muilta ominaisuuksiltaan koiraa, koskisi kaikkia tähän verrattavia eläimiä, kuten kissaa, myös taajamassa kaikilla alueilla kytkettynä pitämisen sääntö (Sisäasiainministeriö 2009).
Taajamassa kissan tulee siis olla vähintäänkin omistajansa tai haltijansa suoran valvonnan alla, vaikkei sitä tarvitsekaan järjestyslain mukaan kytkeä. Suora valvonta tarkoittaa käytännössä toimia, joilla omistaja voi puuttua välittömästi kissansa kulkuun tai tekemisiin. Tätä edellyttävät karkaamisen estäminen ja kissan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen. (Sisäasiainministeriö 2009.) Mikäli kissa ei siis ulkoile taajama-alueella omistajansa vieressä, ei omistajalla ole mahdollisuutta puuttua välittömästi kissan kulkuun ja tekemiseen, ja näin ollen kissanomistaja rikkoo järjestyslakia.
Järjestyslailla säädetyissä asioissa toimivaltainen viranomainen on poliisi, jonka tehtävänä on valvoa järjestyslain noudattamista. Poliisi voi antaa huomautuksen tai sakkoa eläimen omistajalle, joka rikkoo järjestyslakia sallimalla eläimen olla vapaana.
Muut lainkohdat
Suomi on voimaansaattanut asetuksella lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 49/1992). Sopimuksessa lemmikkieläimellä tarkoitetaan mitä tahansa eläintä, jota ihminen pitää tai joka on tarkoitettu ihmisen pidettäväksi erityisesti hänen taloudessaan omaksi iloksi ja seuraksi. (Sisäasiainministeriö 2009.)
Samaisessa sopimuksessa eläinten hyvinvoinnin perusperiaatteena on, ettei lemmikkieläimille saa tuottaa tarpeetonta kipua tai tuskaa ja että lemmikkieläintä ei saa jättää heitteille. Heitteillä oleva eläin tarkoittaa lemmikkieläinten suojelua koskevan yleissopimuksen ensimmäisen artiklan 5 kohdan mukaan joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai suorassa valvonnassa. (Sisäasiainministeriö 2009.)
Edelleen saman sopimuksen 4 artiklassa säädetään eläinten pidosta siten, että henkilö, joka pitää lemmikkieläintä tai on suostunut siitä huolehtimaan, on vastuussa eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi lemmikkieläintä pitävän henkilön tulee järjestää eläimelle tila, hoito ja huomio lajin ja rodun perusteella eläimen tarpeiden mukaisesti ja erityisesti antaa eläimelle riittävästi sopivaa ruokaa ja vettä sekä riittävästi tilaisuuksia liikuntaan. Erityisesti tulee ryhtyä kohtuullisiin toimiin eläimen karkaamisen estämiseksi. (Sisäasiainministeriö 2009.)
Mikäli edellä mainittuja ehtoja ei ole täytetty, ei eläintä saa pitää lemmikkinä. Suomen eläinsuojelulaki (247/1996) sisältää eurooppalaista yleissopimusta vastaavat säädökset. (Sisäasiainministeriö 2009.)
Eläintensuojeluasetuksessa (396/1996) säädetään, että eläimen pitopaikka ja rakenteet sekä laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että se on eläimelle turvallinen. Lisäksi eläimenpitopaikan palovaaran ja eläimen karkaamisvaaran on oltava mahdollisimman pieniä. Eläinten suojelun näkökulmasta tarkasteltuna irrallaan olevat lemmikkieläimet ovat alttiita muun muassa vahingoittumiselle. Lisäksi ne aiheuttavat irrallaan erilaisia ristiriita- ja vahinkotilanteita. (Sisäasiainministeriö 2009.)
Metsästyslaissa (615/1993) on säädetty koiran ja kissan pitämisestä lähinnä riistanhoidon ja metsästämisen kannalta. Metsästyslain 85§:ssä säädetään kissan huolenpidosta. Säädöksen mukaan kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen on kielletty (Sisäasiainministeriö 2009.)
Jo edellä mainitut säädökset asettavat lemmikkieläimen omistajille ja huostassa pitäjille velvollisuuksia. Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan järjestyslain (612/2003) esitöiden mukaan aluetta, jossa on yhtenäinen ja tiheä asutus. Aluetta voidaan arvioida kaavoitustilanteen, rakentamisasteen ja taajamaa osoittavien liikennemerkkien avulla. Järjestyslaissa eläintenpidosta on säädetty yleisen järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta. Lain esitöiden perusteella säännöksissä on huomioitu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyminen, ihmisten turvallinen liikkuminen, terveys ja hyvinvointi sekä lemmikkieläinten turvallisuus ja hyvinvointi. Esitöiden mukaan edelleen irrallaan olevista lemmikkieläimistä aiheutuu taajamassa ongelmia. Tämän takia on ollut tarpeen säätää asiasta järjestyslaissa. (Sisäasiainministeriö 2009.)
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
Korkein hallinto-oikeus antoi 22.5.2020 päätöksen liittyen kissojen ulkoiluun ilman valvontaa. Kyseisen tapauksen päätöksessä todetaan, että ilman valvontaa ulkoillessaan kissat voivat jäädä auton tai junan alle ja näin loukkaantua. Tällaisissa olosuhteissa valvontaeläinlääkärit ovat voineet eläinsuojelulain 42 §:n nojalla antaa määräyksen siitä, että kissoja ei saa päästää ulos ilman valvontaa. Voitaneen siis olettaa, että jatkossa vastaavanlaisissa tilanteissa pätevät vastaavanlaiset määräykset.
Kissan lainmukainen ulkoilutus
Yllä mainittujen säädösten perustein kissa ei saa kulkea vapaana taajamassa ilman valvontaa. Kissan tulee suoran valvonnan lisäksi olla kytkettynä kuntopoluilla tai sen kaltaisilla juoksuradoilla. Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta, ettei eläin pääse lainkaan järjestyslaissa erikseen mainituille alueille (yleinen uimaranta, lasten leikkipaikaksi varattu alue, toriaikana torille, yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle) jollei se ole erikseen sallittua. (Sisäasiainministeriö 2009.)
Vaikka järjestyslaki ei suoranaisesti edellytä kissan pitämistä kytkettynä taajamassa, lienee se yksinkertaisin ja käytännöllisin keino samalla noudattaa kaikkia säännöksiä ja huolehtia lemmikkieläimen turvallisuudesta. (Sisäasiainministeriö 2009.)
Tämän lisäksi lemmikinomistajan on tehtävä kaikkensa, jotta lemmikki ei karkaisi. On selvää, että laskemalla kissan ulkoilemaan vapaasti ilman valvontaa omistaja ei täytä tätä lain kohtaa. Kysymyksessä ei ole se, tuleeko kissa aina takaisin kotiin vai ei, vaan se, että omistaja ei voi huolehtia karkaamisen estämisestä. Tämän lisäksi vailla omistajansa tai haltijansa suoraa valvontaa kulkeva kissa on eläinten suojelua koskevissa säädöksissä määritelty heitteillä olevaksi. Lain mukaan kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen taas on kielletty. (Sisäasiainministeriö 2009.)
Kissanomistajan oikeudet
Ja tämän pohjustuksen jälkeen tulee vastaus siihen, mitä oikeuksia kissanomistajalla on tilanteessa, jossa naapuri loukuttaa vapaana ulkoilevaa kissaa ja mitä kissanomistaja voi tällöin tehdä:
Ei juuri mitään. Naapurilla on oikeus loukuttaa eläin tontilla, johon hänellä on loukutuslupa. Kunnan ohjeistuksesta riippuen hänen on toimitettava eläin joko löytöeläintaloon tai takaisin omistajalle. Mikäli löytöeläintaloon toimitus onnistuu, ei omistajan auta muuta kuin hakea lemmikkinsä toistuvasti löytöeläintalolta haku- ja hoitokuluja vastaan.
Kun tätä jatkuu tarpeeksi kauan, naapuri todennäköisesti tekee sekä eläinsuojeluilmoituksen valvontaeläinlääkärille että rikosilmoituksen poliisille. Poliisi voi antaa omistajalle asiasta huomautuksen tai sakkoa. Eläinsuojeluviranomainen voi antaa eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin perusteella määräyksen, jonka mukaan omistajaa kielletään päästämästä kissojansa ulos ilman valvontaa. Mikäli määräystä ei noudateta, eläinsuojeluviranomainen voi tehdä eläimistä pysyvän huostaanottopäätöksen. Eläinsuojeluviranomainen voi määrätä omistajalle myös määräaikaisen lemmikinpitokiellon, vaikkakin tämä on suhteellisen harvinaista.
Kannattaa ottaa huomioon, etteivät kaikki ihmiset toimi lain mukaisin edellytyksin. Jos kissan vapaana ulkoilu ärsyttää, voi siis olla, ettei kissa jonain päivänä yksinkertaisesti palaakaan kotiin. Sitä ei löydy naapurilta, löytöeläintalosta, eikä muualtakaan. Ilman todisteita ketään ei voida asettaa syytteeseen lemmikkiin mahdollisesti kohdistuneesta haitasta. Vaikka todisteita löytyisikin, tuomiot ovat yleisesti vahinkoon nähden mitättömät – eivätkä ne tuo rakasta perheenjäsentä enää takaisin.
Ratkaisu
Kaikista helpoin keino pitää huolta eläimestä, estää sen karkaamisriski ja noudattaa lakia on ulkoiluttaa kissaa valjaissa ja/tai rakentaa sille ulkotarha.
Vaikutusmahdollisuudet
Vapaana ulkoilevan kissan voi toimittaa löytöeläintaloon. Ennen tätä kannattaa kuitenkin selvittää paikallisen löytöeläintalon toimintatavat. Parhaimmassa tapauksessa omistaja hakee lemmikkinsä kotiin maksua vastaan, huonoimmassa tapauksessa kissa lopetetaan. Jotkut löytöeläintalot eivät vastaanota sellaisia lemmikkejä, joilla tiedetään olevan joku omistaja tai joiden omistaja tiedetään.
Vapaana ulkoilevasta kissasta voi tehdä eläinsuojeluilmoituksen paikalliselle eläinsuojeluviranomaiselle. Kunnasta riippuen tämä on kunnan-, kaupungin- tai valvontaeläinlääkäri. Tarkasta asia kotikuntasi nettisivuilta. Jos tietoa ei löydy, ota yhteyttä kaupunkiin ja kysy, kuka kunnassa hoitaa eläinsuojeluvalvontaa. Kuntiin saa yleensä yhteyden kirjaamon kautta joko soittamalla tai sähköpostitse kirjaamo@kaupunginnimi.fi, esim. kirjaamo@kotka.fi, kirjaamo@kouvola.fi jne. Vaikka eläinsuojeluilmoitukseen tarvitaan omistajan nimi ja osoite, kannattaa ilmoitus tehdä ilman näitäkin tietoja, sillä lemmikinomistaja voi olla eläinsuojeluviranomaiselle jo ennestään tuttu. Lisäksi asiasta jää mustaa valkoisella.
Tämän lisäksi kissasta voi tehdä rikosilmoituksen poliisille poliisin nettisivuilla. Sekä eläinsuojeluviranomaiselle että poliisille tehtävässä ilmoituksessa kannattaa vedota eläinsuojelulakiin (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247), lemmikkieläinten suojelua koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen (https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920049/19920049_2) sekä Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisuun HAO 29.3.2019 19/0315/1 (https://oikeus.fi/hallintooikeudet/ita-suomenhallinto-oikeus/fi/index/hallintooikeusratkaisut/hallintooikeusratkaisut/1555312396061.html).
Mikäli asia ei etene, kannattaa asiasta laittaa palautetta sekä eläinsuojeluviranomaisen esimiehelle että poliisille. Poliisille palautteen voi antaa sähköisesti osoitteessa https://www.poliisi.fi/palaute. Eläinsuojeluviranomaiseen liittyvästä palautteenannosta olen kirjoittanut tarkemmin artikkelissa Vaikuta paikalliseen eläinsuojelupolitiikkaan!
Lähteet
Eläinsuojelulaki 4.4.1996/247. Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247. Luettu: 28.6.2020.
Itä-Suomen HAO 29.3.2019 19/0315/1. Luettavissa: https://oikeus.fi/hallintooikeudet/ita-suomenhallinto-oikeus/fi/index/hallintooikeusratkaisut/hallintooikeusratkaisut/1555312396061.html. Luettu: 14.7.2020.
Lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus 49/1992. Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920049/19920049_2. Luettu: 14.7.2020.
Sisäasiainministeriö 2009. Poliisin ylijohdon vastaus. Luettavissa: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.dewi.info/wp-content/uploads/2018/01/Vastaus-kirjeeseen-kissan-vapaana-pidosta.pdf&ved=2ahUKEwiA_e2bwaTqAhWl-yoKHY9_DMQQFjAAegQIAhAB&usg=AOvVaw021kgnRhWU-gc_swit6QOd. Luettu: 28.6.2020.
Janina Pohju 