Lemmikkini

Suuri kiitos jatkuvalle itseni kehittämiselle eläinsuojelun, eläinten käyttäytymistieteiden, eläinten ravitsemuksen ja eläinten kouluttamisen parissa kuuluu rakkaille lemmikeilleni.

Nöpö
Syntynyt 11.4.2011
Neljäs sijaiskotikissani, joka kuitenkin reippaalla ja pelottomalla luonteellaan vei sydämeni. Nöpöstä tulikin elämäni ensimmäinen ikioma kissa. Nöpön hieman kova, jääräpäinen ja päättäväinen luonne on juurisyy sille, että päädyin ikinä opiskelemaan positiivista vahvistamista koulutuskeinona. Kun ajatusmaailmani eläinten kouluttamisesta Nöpön myötä muuttui, niin muuttui myös meidän yhteinen elämä sekä minun ja Nöpön välinen suhde. Nöpö huomauttaa hyvin herkästi, mikäli jokin ei häntä miellytä – esimerkiksi, jos silittäminen tapahtuu väärään aikaan tai väärässä kohtaan. Kiitos Nöpön, myös muiden eläinten varoitussignaalien lukeminen onkin minulle suhteellisen helppoa. Nöpö muutti meille reilu vuoden ikäisenä vuonna 2012.

SBI n IC FI*Rais-Kis Epeliini
”Heta”
Syntynyt 7.4.2013
Veriryhmä: A
FIV- ja FeLV-negatiivinen 9.9.2014
HCM/RCM negatiivinen, ultraus 23.6.2015
Munuaisultraus 23.6.2015
Katsoin lapsena elokuvan Kotia kohti – uskomaton seikkailu ja rakastuin elokuvassa esiintyvään kissaan. Kun pääsin sitten varhaisteininä tutustumaan internetin ihmeelliseen maailmaan, tein paljon tutkimustyötä sen eteen että löytäisin, minkärotuinen kissa elokuvassa esiintyi. Tätä kautta löysin pyhät birmat ja unelmoin omasta birmasta noin 15 vuoden ajan. Kun Nöpö sitten ”vahingossa” adoptoitiin vuonna 2012, piti sille tietysti saada kaveri eikä mikään muu kissa tullut kysymykseen, kuin ruskeanaamio pyhä birmanaaras.

Kaunotaren etsintä jatkui koko kevään 2013 ja omien laskelmieni mukaan tuona keväänä Suomessa syntyi neljä sellaista ruskeanaamionaarasta, jotka kasvattajat sijoittivat eteenpäin joko lemmikiksi tai sijoitukseen. Kun kyselin pentua kasvattajilta, moni tarjosi minulle eriväristä naarasta tai sitten ruskeanaamiokollia. Kiusaus oli suuri, mutta totesin jokaiselle, että se ei tule kysymykseen. Otin yhteyttä Minna Raiskiin Rais-Kis-kissalasta Tampereella. Alunperin Hetan ei pitänyt tulla meille, sillä Minna halusi Hetan sijoitukseen ja Kotkaan olisi kuitenkin kolmen tunnin ajomatka Tampereelta.

Olin jo ajatellut, että birmapennun hankinta siirtyy hamaan tulevaisuuteen, kun Minna otti minuun yhteyttä ja kysyi, haluaisinko sittenkin ottaa Hetan sijoitukseen – olin tuntunut adoptioehdokkaista kaikista parhaimmalta ja Minna oli selvittänyt kasvattajatuttaviltaan, minkälaista kasvatustoiminta on silloin, jos sijaiskoti asuu satojen kilometrien päässä ja saanut kannustavia kommentteja asian suhteen. Kun sitten pääsin hakemaan Hetan kotiin, loistin kuin Naantalin aurinko. Siihenastisen elämäni suurin unelma oli todella toteutunut 15 vuoden odotuksen jälkeen! Tuo päivä oli yksi elämäni parhaimmista päivistä.

Kun Nöpö on opettanut minulle paljon kissojen elekielestä ja luonnonmukaisista käyttäytymistarpeista, Heta on opettanut minulle paljon sheippaamisesta, joka tarkoittaa siis halutun käskyn vaiheittaista opettamista. Olen jonkun kasvattajan kuullut sanovan, että birmat ovat kissamaailman blondeja ja tämä pitää Hetan kohdalla kyllä täysin paikkansa. Voisi siis sanoa, ettei kysymyksessä ole ihan penaalin terävin kynä, ja tämän takia olenkin joutunut koulutuksessa pilkkomaan opetettavia asioita hyvin, hyvin pieniin osiin jotta asiasta menee edes jotakin perille asti. Kuitenkin kohdetyöskentelyssä Heta voitti Nöpön 6-0, eli kyllä neiti osaa välillä myös yllättää.

Heta on minun kissani – siis vain minun kissani. Vieraista ei niin väliä. Jos joku erehtyy koskemaan, on parempi vaihtaa paikkaa muutaman kymmenen senttiä ja pestä turkki sen jälkeen pöpöistä puhtaaksi – mahdollisimman näyttävästi, ettei kukaan erehdy uudestaan häiritsemään hänen korkeutensa tarkkailurauhaa.

Ai niin. Eikä se Kotia kohti-elokuvan kissa ollut edes pyhä birma, vaan persialainen. No, ainakin Hetan väritys on sama kuin elokuvan kissalla!

In Memoriam

Morro
Arvioitu syntymäaika 20062009
† 10.10.2021, ikä: 1215 vuotta
FIV- ja FeLV-negatiivinen 26.4.2018
Morro oli kymmenes sijaiskotikissani ja täysin vahinkoadoptio. Olin toisaalta jo parin vuoden ajan miettinyt kolmatta kissaa Hetalle kaveriksi, Hetalle kun Nöpön painileikit eivät aina ole niin mieleen. Toisaalta taas olin ajatellut, etten halua enää yhtään enempää omia lemmikkejä, jotta voisin tarvittaessa toimia sijaiskotina. Sijaiskotina toimiminen ei kuitenkaan koskaan ole ollut minun juttuni, vaan olen halunnut keskittyä ns. suurien kuvioiden tarkasteluun ja tätä kautta eläinsuojelutoiminnan strategiseen suunnitteluun. Joka tapauksessa Morro tuli alunperinkin meille vahingossa, kun muitakaan sijaiskotipaikkoja ei ollut. Hain Morron itse kohteesta ja Morro oli heti kuljetuskopasta ulospäästyään meillä kuin kotonaan. Hetasta ja Nöpöstä poiketen Morro rakasti kaikkia ja oli sylikissa.

Kun Morro sitten oli meillä useita kuukausia ilman, että kissasta tuli yhtäkään kyselyä eläinsuojeluyhdistykselle, tein päätöksen Morron pitämisestä itselläni. Syksyllä 2018 Morrolla todettiin kilpirauhasen liikatoiminta. Morro taas on opettanut minulle muun muassa sen, mitä kaikkea asunnossa EI SAA jättää kissan ulottuville tai miten asunto pitää uudelleen suunnitella sekä järjestellä, jotta kissa ei pääse himoamiensa asioiden kimppuun. Morron ansiosta asunto on kyllä pysynyt hyvin siistinä ja järjestyksessä. Tämän lisäksi leikkittämisen ja ylipäätänsä aktivoinnin merkitys on korostonut minulle entisestään.

Morro jouduttiin odottamattomasti lopettamaan sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Laparoskopian tulokset valmistuivat Morron kuoleman jälkeen. Niistä selvisi, että Morrolla oli myös IBD sekä lymfooma. Tämän lisäksi Morrolla oli munuaisten vajaatoiminta.