Kissan stressi

Tämä artikkeli on julkaistu Somakiss ry:n jäsenlehden Somakissin numerossa 4/2019.

Kissan stressi
Kun Somakiss ry:stä pyydettiin minua kirjoittamaan artikkeli kissan stressistä, olin innoissani. 

Aihe on tärkeä, sillä ongelma on kissoilla yllättävän yleinen ja se kaipaa ehdottomasti enemmän palstatilaa. Myös lemmikinomistajien tietoisuutta asiasta olisi hyvä lisätä.

Ilokseni huomasin, että esimerkiksi Päivi Ylikorven Kissanhoidon käsikirjassa (2013) aiheelle oli omistettu kokonainen alaluku. Tämän lisäksi löysin kaksi loistavaa eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielmaa, joissa käsitellään aihetta: Krista Tuomisen Stressi kissoilla – kirjallisuuskatsaus (2017) sekä Pinja Räsäsen Kissan käyttäytymiseen liittyvät ongelmat ja niiden hoitokeinot (2019). Pienellä tutkimisella aiheesta löytyisi varmasti lisääkin tietoa.

Aihe nostaa siis selkeästi päätään, eikä ihme: Tilastokeskuksen vuonna 2016 tekemän kulutustutkimuksen mukaan 15 prosentilla talouksista on ainakin yksi kissa. Lisäksi neljällä prosentilla kotitalouksista on sekä koira että kissa. Lukumäärällisesti kissa on Suomen suosituin lemmikki: Kissoja löytyy Suomesta noin 1,3 miljoonaa kappaletta. Esimerkiksi koiriin verrattuna tämä on kaksinkertainen määrä! 

Kissojen määrän lisääntyessä tietämys kissojen tarpeista sekä luonnonmukaisesta käyttäytymisestä ei kuitenkaan ole kehittynyt samaa tahtia. Omistajien puutteellinen tietämys kissojen lajityypillisestä käyttäytymisestä ja tarpeista onkin usein syynä kissan kokemaan stressiin. Vastaavasti yhä useamman eläinlääkärin vastaanotolle vietävän kissan fyysisten oireiden alku- tai osasyyksi paljastuu stressi. Stressi myös pahentaa jo olemassa olevia oireita.

Kissan luonnonmukainen käyttäytyminen
Vaikka kissa on puhdas peto, se on myös saaliseläin. Lisäksi kissan perusominaisuuksiin kuuluu kyky selviytyä yksin. Kissa haluaakin olla jatkuvasti perillä siitä, mitä sen ympärillä tapahtuu ja se osaa tarkkailla ympäristöään herkeämättä vaarojen varalta. Ei ihme, että kissat ovat perusluonteeltaan stressiherkkiä.

Kissa osaa pinkaista pakoon heti, mikäli tilanne vaikuttaa uhkaavalta. Se pyrkii välttämään uhan kohtaamista viimeiseen asti, sillä silloin kissa voi olla vaarassa loukkaantua itse. Karkuun pääsemisen jälkeen varminta oman selviytymisen kannalta onkin pysytellä piilossa siihen asti, että tilanne rauhoittuu ja kissa kokee ympäristönsä taas turvalliseksi elää, olla ja liikkua. Luonnossa kissalla on rajattomasti tilaa liikkua kauemmas uhkaavasta tai pelottavasta kohteesta tai asiasta. Kissa pystyy siis itse säätelemään sitä, kuinka lähellä tai kaukana se on stressiä aiheuttavasta kohteesta. Kissalla on myös mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään, kuten raapimista tai saalistamista, oman “aikataulunsa” mukaan.

Sisäkissan haasteet
Sisäkissalla tilanne on toinen. Rajaamalla kissan elämää vähennämme kissan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Päätämme muun muassa, milloin leikitämme kissaa, minkälainen sisustus sen kodissa on, kenen kanssa kissa asuu, mitä virikkeitä kissalla on sekä mitä ruokaa ja milloin kissa syö. Vaikka omistajina muutamme kissan elinympäristöä siitä, millainen se luonnossa olisi, kissa itsessään ja sen tarpeet eivät muutu mihinkään. Mahdollisuus elää lajityypillistä elämää on vaikeaa, mikäli omistaja ei ole tutustunut kissojen lajityypilliseen käytökseen. Mitä vähemmän kissalla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä itse, sitä todennäköisemmin se kokee stressiä. Vastavuoroisesti voimme lisätä kissamme hyvinvointia merkittävästi antamalla sille paremmat mahdollisuudet toteuttaa omaehtoista toimintaa.

Kissan tarpeet
Kissa haluaa syödä, juoda, nukkua, käydä tarpeillaan, raapia, pestä itseään, tarkkailla ympäristöään, kiipeillä ja leikkiä rauhassa ilman häiriötekijöitä. Mikäli jokin estää tai häiritsee kissaa toteuttamasta näitä toimia, se voi kokea stressiä. 

Häiriötekijöitä voi kissasta ja ympäristöstä riippuen olla erilaisia: kissa voi esimerkiksi pelätä vieraita ihmisiä tai ihmisiä yleensä, eikä uskalla toteuttaa näitä toimia kuin piilossa. Kissa voi pelätä talouden toisia lemmikkejä tai kulku tarpeellisille paikoille, kuten nukkuma- tai tähystyspaikalle, voi tapahtua toisen talouden lemmikin reviirin halki. Joskus kissalle ei yksinkertaisesti ole tarjottu mahdollisuutta toteuttaa jotakin näistä tarpeista ja se aiheuttaa kissalle stressiä. Kissalla ei esimerkiksi ole tasoja, joilla liikkua kolmiuloitteisesti, kuten korkeita kaappeja tai kattoon asti yltäviä raapimapuita, tai kissalle ei ole tarjottu raapimapaikkaa ollenkaan. Joskus tarpeellinen kohde voi sijaita jonkin pelottavan asian läheisyydessä, esimerkiksi talouden ainoa hiekkalaatikko kovaäänisen pesukoneen vieressä. 

Muita stressin syitä
Kissan stressiherkästä luonteesta johtuen jo pelkkä tavaroiden paikkojen vaihtaminen voi olla kissalle iso stressi. Ylipäätään mikä tahansa muutos aiheuttaa kissalle helposti stressiä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi omistajien pitkä poissaolo (esim. lomamatkat), uusi jäsen taloudessa (aikuinen, lapsi tai uusi lemmikki), muutto tai lemmikin siirtely (esim. näyttely- tai astutusmatka). 

Myös pakottaminen aiheuttaa kissalle stressiä, sillä silloin kissalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan tai ympäristönsä toimintaan millään lailla. Pakottamalla saadaan nopeasti koulutettua näennäisesti tilannetta sietävä kissa, mutta kissa itse pelkää tilannetta edelleen. Mikäli pelkäävää kissaa altistetaan sen pelon kohteelle niin kauan, että vastustelu loppuu, voidaan aiheuttaa pysyviä tai erittäin vaikeasti korjattavia haittoja kissan suhtautumisessa ihmisiin sekä pelon kohteeseen. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi pakkosylittäminen ja -silittäminen, kuljetuskoppaan pakottaminen, kissan pesu tai kissan kuivaus. Joitakin kissalle epämieluisia toimenpiteitä on kuitenkin pakko tehdä, kuten eläinlääkärissä käynti. Näissä tapauksissa olisi erityisen tärkeää opettaa kissalle ajan kanssa etukäteen, että toimenpiteistä seuraa jotakin hyvää eivätkä ne ole pelottavia.

Stressi kivun tai sairauden oireena
Kissa voi stressata myös siksi, että se on kipeä eikä ympäristöllä ole välttämättä asian kanssa mitään tekemistä. Saaliseläimenä kissa pyrkii viimeiseen asti peittämään heikkouttaan. Yleisesti ottaen kissat ovat mestareita piilottamaan huonovointisuutensa tai kipunsa. Tästä syystä oman kissan päivärutiineihin kannattaa kiinnittää tarkkaa huomiota, sillä pienikin muutos niissä voi kieliä alkavasta sairaudesta tai kivusta. Kissan kanssa kannattaa herkästi lähteä lääkäriin, varsinkin, jos kotona suoritetut toimenpiteet esim. eläimen kohtelun tai ympäristön suhteen eivät ole lyhyessä ajassa tuottaneet toivottua tulosta.

Stressin seuraukset
Pitkäkestoinen, toistuva tai voimakas stressi heikentää kissan elämänlaatua merkittävästi ja vaikuttaa sekä sen psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Stressi voi vaikuttaa eläimen käyttäytymiseen tavoilla, jotka omistaja tulkitsee käytösongelmiksi. Kissa voi pelätä jotakin kohdetta tai toimintoa korostuneesti tai hyökkäillä. Stressi voi tuoda mukanaan fyysisiä oireita, kuten jonkin normaalin toiminnan huomattavaa voimistumista, heikentymistä tai katoamista kokonaan. Jos kissa siis esimerkiksi syö, juo tai pesee turkkiaan normaalia enemmän, vähemmän tai lopettaa nämä toiminnat kokonaan, voidaan tulkita, ettei kissa voi hyvin. Syömättömyys ja juomattomuus aiheuttaa esimerkiksi ummetusta. Stressi vaikuttaa myös kissan vastustuskykyyn: mitä enemmän kissa stressaa, sitä helpommin se sairastuu ja on alttiimpi esimerkiksi kaikille tulehduksille. Sairauksien osalta stressi on yhdistetty esimerkiksi kissojen hengitystieinfektioiden ja idiopaattisen kystiitin altistavaksi tekijäksi.

Henkisesti hyvinvoiva kissa kestää hetkellistä stressiä paremmin kuin henkisesti huonosti voiva kissa. Mikäli kissan jokapäiväinen elämä koostuu siis pääosin positiivisista ja turvallisista asioista, kissa palautuu lyhytkestoisesta stressistä, kuten madottamisesta tai eläinlääkärikäynnistä, suhteellisen nopeasti. Tällainen kissa ei myöskään ala pelätä esimerkiksi omistajaansa hetkellisen stressin jälkeen. Mikäli kissa taas ei voi henkisesti hyvin ja sen päivät koostuvat sille pääosin epämiellyttävistä tai pelottavista asioista, palautuminen voimakkaista stressitilanteista voi kestää kauankin. Voimakkaat stressitilanteet tällaisella kissalla voivat lisätä kissan oireilua tai saada kissan pelkäämään tiettyä henkilöä, tai ihmisiä yleensä, entistä enemmän. Vaikka vanhakin kissa oppii uusia temppuja, on pentuajan sosiaalistamisella ja totuttamisella suuri merkitys esimerkiksi siinä, kuinka turvalliseksi tai vaaralliseksi kissa tiettyjä asioita lähtökohtaisesti kokee.

Stressin hoito
Kuten Räsänen (2019) ehdottaa tutkielmassaan, kissan stressin hoidossa ensiarvoisen tärkeää on stressitekijän poistaminen. Tämän vuoksi kissan elinympäristön muokkaaminen kissalle sopivaksi auttaa moniin käytösongelmiin. Ympäristöä voi helposti virikkeellistää esimerkiksi piilo-, tähystys-, kiipeily- sekä raapimapaikkoja lisäämällä ja tällä tavoin kohentaa oman lemmikin elämänlaatua. Varsinkin monikissatalouksissa on hyvä ottaa huomioon, että jokaiselle kissalle riittää kaikkia resursseja ilman, että niistä tarvitsee keskenään taistella ja että jokainen kissa kokee kulun näihin kohteisiin turvalliseksi. Mm. tästä syystä esimerkiksi juomapaikkoja, raapimapuita ja kissanhiekkalaatikoita kannattaa sijoittaa eri puolille asuntoa.

Useita kissan käyttäytymisongelmia voidaan hoitaa myös opettamalla kissa toimimaan tietyllä tavalla tai siedättämällä sitä pikkuhiljaa pelottaviin tilanteisiin. Positiivisella vahvistamisella kissalle voidaan myös opettaa, että pelottavista asioista seuraa jotakin hyvää ja tavoiteltavan arvoista. Kissa voidaan näin opettaa sietämään esimerkiksi kovaäänisia kodinkoneita, kuten imuria, tai mitä tahansa käsittelyä, kuten harjausta, hampaiden, korvien ja silmien tarkastelua sekä hoitoa, kynsien leikkausta tai verikokeen ottoa.

Lähteet

Jaana Pohjola. Kissatalon hyviä käytäntöjä. Luento. Lappeenranta. 6.7.2016.

Royal Canin 2016. Kissojen määrä kasvussa, arvostuksessa yhä parannettavaa. Luettavissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/kissojen-maara-kasvussa-arvostuksessa-yha-parannettavaa?publisherId=42504626&releaseId=42504663. Luettu: 1.11.2019.

Räsänen, P. 2019. Kissan käyttäytymiseen liittyvät ongelmat ja niiden hoitokeinot. Luettavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/303841/Lisensiaatin_tutkielma_R%C3%A4s%C3%A4nen_Pinja.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Luettu: 1.11.2019.

Tilastokeskus 2016. Autoilevien kotitalouksien osuus vakiintunut, lemmikkien omistaminen lisääntyy. Luettavissa: http://www.stat.fi/til/ktutk/2016/ktutk_2016_2016-11-03_tie_001_fi.html. Luettu: 1.11.2019.

Tuominen, K. 2017. Stressi kissoilla – kirjallisuuskatsaus. Luettavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/198908/Tuominen%20Krista%20stressikissoilla.pdf. Luettu: 1.11.2019.

Yle 2018. Vesikuppi väärässä paikassa voi sekoittaa kissan pään – hyvää tarkoittava omistaja aiheuttaa lemmikilleen stressiä tietämättään. Luettavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10475519. Luettu: 1.11.2019.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s